Radioamatööritoimintaa reserviläisille

Osa 2 – Radioliikennöintitaitoja kehittävä radioamatöörien kilpailutoiminta

”Kilpailija on radiotaajuuksien terrieri”

Teksti: Timo Järvi, OH3LMG
Kuvat: Timo Järvi, OH3LMG, Kari Salminen, OH3BJL
”Maidenhead Grid over Europe” -karttakuva: Oona Räisänen, Wikipedia (CC BY-SA 3.0)

Johdanto

Tässä artikkelissa esitellään radioamatööritoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia kaikille radiotekniikasta ja yhteydenpidosta sekä luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille reserviläisille, jotka haluavat kokeilla uusia toimintamuotoja perinteisen reserviläistoiminnan rinnalla.

Mikä on radiokilpailu?

Kilpailut eli kontestit ovat olennainen osa radioamatööritoimintaa. Ne antavat kilpailuhenkisille mahdollisuuden kilvoitella muita samanhenkisiä vastaan – joko yksin tai joukkueena. Kilpailuissa pyritään olemaan yhteydessä mahdollisimman moneen muuhun radioamatööriasemaan tietyn ajan kuluessa ja vaihtamaan tietoja. Kilpailun voittaja on se, joka saa eniten yhteyksiä mahdollisimman moneen asemaan mahdollisimman monessa eri sijaintiruudussa eli lokaattorissa. Perinteisesti radioamatöörikilpailuissa tärkeintä ei ole voitto vaan osallistuminen.

Tavalliselle harrastajalle radiokilpailut tarjoavat mahdollisuuden nauttia osin nopeatahtisesta työskentelystä, jakaa pisteitä muille tai kilpailla itseään vastaan. Kilpailuiden avulla radioamatööri voi testata asemansa suorituskykyä ja suunnitella siihen parannuksia. Kilpailut valmentavat toimintaan kuuluvuudeltaan hyvin erilaisissa, hetkittäin vaihtelevissa tai haasteellisissa radiokeleissä kehittäen samalla liikennöintitaitoja.

Kilpailuihin voi osallistua omalta kotiasemalta tai joukkueen mukana yhteiseltä kerhoasemalta. Aseman voi perustaa tilapäisesti harvinaiseen kohteeseen tai jonkin tapahtuman yhteyteen. Kilpailla voi myös ulkona luonto- ja majakkakohteiden sekä kukkuloiden ja korkeiden mäkien aktivointien yhteydessä. Kotiaseman sijaan asema voi toimia ajoneuvoon tai maastoon sijoitettuna. Kilpailuihin voi osallistua myös ilman omaa asemaa etäasemien avulla, jolloin aseman käyttöön tarvitaan tietokone tai mobiililaite sekä Internet-yhteys.

Kuva 1. Kuukausittain pidettävät pohjoismaiset NAC -radiokilpailut ovat suosittu joukkuekilpailumuoto.

Radiokilpailuita joka lähtöön

Radioamatöörit järjestävät kilpailuita vuoden jokaisena viikonloppuna alkaen muutaman tunnin mittaisista aina koko viikonlopun kestäviin 48-tunnin kilpailuihin. Asiaan vihkiytyneille on olemassa koko vuoden ajan kestäviä maratonkilpailuja. Osa kilpailuista on tarkoitettu vain suomalaisille ja osa kilpailuista on kansainvälisiä.

Kilpailuissa tarvittavat välineet

Radioamatöörikilpailuihin osallistumisessa tarvitaan

radioamatöörilupa tai toimintaan mukaan houkuteltu radioamatööriluvan omistava ystävä,
kilpailutaajuuksilla toimiva lähetin-vastaanotin (radio),
kilpailutaajuuksilla toimiva suuntaava tai ympärisäteilevä antenni,
akku- tai virtalähde, ja
kirjoitusvälineet (lyijykynä ja paperia) tai tietokone pidettyjen yhteyksien kirjaamiseen lokiin.

Kilpailuissa kuulluksi tulemisen lisäksi yhtä tärkeää on kuulla vasta-asemia, ja siksi herkästä vastaanottimesta on hyötyä. Radioliikenteen seuraaminen ja taito poimia heikommin kuuluvia asemia tuo myös lisää pisteitä.

Kilpailuissa tarvittavat tiedot

Kilpailuun valmistautuminen alkaa asemapaikan valinnalla, joka voi olla esimerkiksi koti- tai kerhoasema. Kun paikka on selvillä, määritetään oman aseman sijainti radioamatöörien käyttämässä karttajärjestelmässä lokaattoriruudun tarkkuudella. Sijainnin määritys onnistuu Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa tai radioamatöörien APRS-palvelussa. Sijainti kartalla määritellään 6-merkin tarkkuudella lokaattoriruutuna, kuten KP11UL, joka ilmaisee aseman sijainnin suuntaa antavasti. Kilpailun tulokset lasketaan usein lokaattoriruutujen etäisyyksien avulla, jolloin tietokoneistettu lokiohjelma tekee laskennan automaattisesti.

Kuva 2. Radioamatööriaseman sijainnin määrityksessä käytetty Maidenhead –lokaattoriruutujako.

Kilpailun sääntöihin tutustuminen

Tarkemmat ohjeet kuvataan radiokilpailun säännöissä, jotka löytyvät järjestäjien omilta kotisivuilta. Säännöissä kuvataan kilpailun nimi ja tarkoitus. Tietoihin sisältyy myös ajankohta, käytetyt taajuusalueet ja taajuusvälit sekä lähetelajit (puhe, sähkötys tai jokin digitaalilähete) – tarvittaessa osiokohtaisesti, jos kilpailussa on useita osioita. Säännöistä ilmenee kilpailun aikana lähetettävän kilpailukutsun ja varsinaisen asemien välillä vaihdettavan kilpailusanoman muoto. Koska kilpailut on tarkoitettu kaikille, säännöissä kuvataan usein eri kilpailuluokat ja niissä käytetyt tehorajat. Muina tietoina ilmoitetaan yhteyspisteiden määräytymisperusteet, pistelasku sekä kilpailulokien täyttö- ja palautusohjeet.

Kilpailuajat ja osallistuminen

Suomessa kilpailuiden ilmoitetut kellonajat ovat joko Suomen aikaa (SA) tai maailman kaikilla radioasemilla käytetyssä UTC-ajassa, joka on Suomen talviajasta jäljessä kaksi (2) tuntia ja kesäajasta kolme (3) tuntia. Siksi on hyvä tarkastaa, että toimitaan oikeaan aikaan. Kilpailutoiminnasta kiinnostuneille sopivia radiokilpailuita esitellään lyhyesti artikkelin lopussa.

Kilpailun työskentelytavoista ja taktiikasta

Radioamatöörikilpailuissa on yleisesti kahdenlaisia asemia ”kutsujia” ja ”vastaajia”. Hyvään tulokseen pääsee yhdistelemällä molempia työskentelytapoja eli silloin kun vastaajia löytyy, kutsuu itse yhdellä taajuudella, mutta jos vastaajia ei ole kuulolla, kuuntelee itse eri taajuuksilla missä olisi joku toinen kutsuja.

Kilpailussa saatetaan käyttää useita lähetelajeja, kuten FM/SSB (puheella) ja CW (sähkötyksellä). Silloin kilpailun alussa voidaan työskennellä FM:llä niin pitkään kuin asemia riittää, jonka jälkeen siirrytään SSB:lle tai CW:lle työskentelemään. Asemien loppuessa palataan aina aika-ajoin käyttämään jotakin edellisistä lähetelajeista.

Kilpailuyhteyksien pitäminen

Kilpailuissa yhteyksien pitäminen kehittyy ajan myötä sujuvammaksi, joten alun epäonnistumisia ei kannata pelätä. Ensimmäisissä kisoissa voi keskittyä helppojen yhteyksien saamiseen, lokin ylläpitoon ja aseman peruskäyttöön rutiinin saamiseksi. Kilpailun aikana muiden pitämiä yhteyksiä kannattaa kuunnella ja ottaa niistä mallia. Liikennettä on hyvä kuunnella rauhassa ennen vastaamista. Yhteys vasta-asemaan voidaan pitää rauhalliseen tahtiin ilman turhaa jutustelua, elleivät molemmat asemat selkeästi halua vaihtaa keskenään muitakin kuulumisia.

Puhella työskenneltäessä ei kannata suotta arkailla, vaan kommunikoida rauhallisesti käyttäen selkeää ja voimakasta komentoääntä. Heikon yhteyden tapauksessa sanoman perillemenon varmistamiseksi käytetään vakiintuneita puhe- eli tavausaakkosia sekä numeroita ja luetellaan sanoma merkki kerrallaan.

Puheyhteyksien liikennöintikaava

Kilpayhteyden pitämiseen ei ole olemassa yhtä ainutta ja virallista kaavaa, mutta esimerkiksi puheella käyttöön on vakiintunut seuraava järjestys yhteyden suorittamisessa. Samaa periaatetta noudatetaan soveltuvin osin sähkötyksellä tai eri digitaalilähetteitä käytettäessä. Oheisessa esimerkissä kilpailusanoma on muotoa ”kutsu + RS(T) + lokaattori” – kuten OH3A 59 KP21FV. Sanomassa RS(T) ilmaisee signaalin kuuluvuusraportin (luettavuus, voimakkuus ja äänen laatu), joka kilpailuyhteyksissä puheella on aina 59 ja digitaalilähetteillä sekä sähkötyksellä 599.

Kuva 3. Radiokilpailuissa puheyhteyksillä käytetty liikennöintimalli.

Digitaalilähetteillä työskentely

Digitaalilähetteiden käyttö kilpailuissa ei juuri eroa puheella tai sähkötyksellä työskentelystä. Tuolloin apuna käytetään tietokonetta ja haluttua sovellusohjelmaa. Samalla lokin ylläpito automatisoituu sekä sanomien lähetystä ja vastaanottoa voidaan helpottaa eri näppäimiin tallennetuilla makroilla. Sovelluksen avulla voidaan hallita yleensä kaikkia tarvittavia toimintoja aina radion etäohjauksesta lähetyksen ja vastaanoton valintaan, vastaanotettavan aseman valintaan ja yhteyksien kirjaamiseen lokiin.

Kuva 4. Digitaalilähetteellä kuultuja asemia ikkunan vasemmassa yläruudussa ja oman aseman liikenne on oikealla.

Lokit ja kilpailuiden tuloslaskenta

Kilpailun aikana saadut yhteydet muihin kilpailuasemiin kirjataan lähetelajista riippumatta lokiin, josta ilmenee yhteyden aikana vasta-asemalle annettu ja siltä saatu raportti. Kilpailun päätyttyä loki tarkistetaan sekä tulostetaan pyydettyyn muotoon ja palautetaan yleensä sähköisessä muodossa kilpailun järjestäjälle tarkastusta varten.

Kuva 5. VHF NAC -radiokilpailun aikana pidettyjä yhteyksiä kirjattuna sähköiseen lokiin.

Radioamatöörikilpailuiden tulokset ovat usein kilpailukohtaisia. Osa kilpailuista, kuten myöhemmin esiteltävät pohjoismaiset NAC-testit, koostuvat kuukausittaisista osakilpailuista, jolloin tietty määrä parhaista tuloksista huomioidaan kokonaiskilpailun lopullisessa sijoituksessa.

Kuva 6. Lokaattorissa KP21FV sijainneen VHF NAC -kilpailuaseman saamia yhteyksiä muihin ruutuihin.

Kotimaisia radiokilpailuita

Suomen Radioamatööriliiton Peruskilpailu eli Peruskisa on perinteinen radiokilpailu, joka järjestetään joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai 3.5 MHz:n (80 metriä) taajuusalueella. Työskentely tapahtuu puheella (kello 1200-1259 SA) ja sähkötyksellä (kello 1400-1459 SA). Kilpailussa on neljä (4) erillistä jaksoa, joiden aikana saman aseman saa työskennellä kerran kunkin jakson aikana eikä aseman kanssa saa olla peräkkäisiä yhteyksiä jakson vaihtuessa. Kilpailun tarkoitus on totuttaa aloittelijat ja kokeneet harrastajat HF -kilpailutyöskentelyyn sekä aktivoida kerhoja ja radioamatööritoiminnasta kiinnostuneita, joilla ei ole vielä omaa radioamatöörilupaa.

Pohjoismaisia radiokilpailuita

Nordic Activity Contest (NAC) on yhteispohjoismainen radiokilpailu, jossa kilpaillaan useilla radioamatöörien käyttöön varatuilla taajuusalueilla. Kilpailuun voivat osallistua kaikki radioamatöörit Suomesta pidetyillä yhteyksillä. Liikennöinti tapahtuu puheella, sähkötyksellä ja digitaalilähetteellä. Puheella voi liikennöidä vasta-asemasta ja omista taidoista riippuen suomen, ruotsin- ja englannin kielellä. Kilpailuyhteyksissä kielimuuri ei ole este, koska liikennöinti on vakiintunutta ja vaihdettavat raportit ovat määrämuotoisia.

NAC -radiokilpailujen tarkoituksena on totuttaa juuri radioamatööritutkinnon suorittanut ja kokeneet harrastajat VHF/UHF -alueen kilpailutyöskentelyyn sekä aktivoida kerhoja ja radioamatööritoiminnasta kiinnostuneita, joilla ei ole vielä omaa radioamatöörilupaa. Kilpailu totuttaa ja antaa valmiuksia muihin kansainvälisiin kilpailuihin. Suomessa osakilpailuista suosituin on joka kuukauden ensimmäinen tiistai järjestettävä VHF NAC.

Kuva 7. Pohjoismaisia NAC -radiokilpailuita järjestetään kuukausittain eri taajuusalueilla.

Historiallisesta radiokaukokirjoituksesta suosittuun kilpailumuotoon

Radio Teletype (RTTY) eli radiokaukokirjoitus on vanhin radioamatöörien käyttämä digitaalinen lähetelaji, jos manuaalista sähkötystä ei lasketa mukaan. Alun perin RTTY on kehitetty tekstin lähettämiseen ja vastaanottoon koneellisesti Telex-laitteilla, mutta nykyisin sama voidaan tehdä myös ohjelmallisesti radioon liitetyllä tietokoneella ja eri digitaalilähetteitä tukevilla sovellusohjelmilla.

Ulkomaisia RTTY-kilpailuita järjestetään usein, joten valikoimaa löytyy joka lähtöön eripituisina yksilö- ja joukkuekilpailuina. Digitaalilähetteillä pidettyjen yhteyksien kirjaaminen lokiin onnistuu käytetyllä sovelluksella tai siihen asennetulla lisäosalla. Tutustumisen arvoisia kilpailuita ovat esimerkiksi brittiläisten radiokaukokirjoitukseen erikoistuneiden radioamatöörien 3.5 – 30 MHz:n alueen radioamatööritaajuuksilla järjestämät BARTG Sprint Contest (24 h) ja BARTG HF RTTY Contest (48 h).

Kilpatyöskentelyä operaattorin silmin

Kynnys kilpailuihin osallistumiseen on matala, jos käytössä on toimiva tai helposti toimintakuntoon saatava radioamatööriasema. Puheella ja sähkötyksellä operoitaessa yhteyksien kirjaus voidaan tehdä perinteisillä muistiinpanovälineillä ilman tietokonetta eli käyttäen kynää ja paperia. Digitaalilähetteillä työskentelyyn tarvitaan tietokonetta, joka helpottaa myös muuta työskentelyä. Käytännössä koko kilpailuaseman hallinta radion ohjaus mukaan lukien on mahdollista tietokoneen avulla, jolloin vasta-asemien seuraunta ja oman aseman hallinta onnistuu esimerkiksi kuvassa 8 esitetyllä tavalla seuraavasti:

Digitaalilähetteitä käytettäessä vasta-asemien löytämiseen apuna käytetty vesiputousnäyttö (A)
Kilpailussa kuultujen vasta-asemien liikenne, kutsuja ja raportteja (B1)
Oman aseman liikenne eli vastaanotetut ja lähetetyt kutsut ja raportit (B2)
Tietokoneeseen liitetyn radion ohjaustoimintoja (B3)
Kilpailussa käytettyjen kutsujen ja sanomien määritys ja pikavalinnat (B4)
Kilpailun (puhe- ja sähkötys)yhteyksien manuaalinen syöttö ja tietojen korjaus (C)
Kilpailun aikana saatujen yhteyksien loki (D)
Kilpailun aikana saatujen vasta-asemien sijainnit lokaattorikartalla (E)
Oman kilpailusuorituksen tulostilanne (F)

Kuva 8. Radiokilpailun operointia tietokoneen näytöltä katsottuna.

Mukaan toimintaan

Moni radioamatööri osallistuu kilpailuihin kotoa käsin ja usein varsin alhaisilla lähetystehoilla. Toiset yhdistävät radiokilpailut ulkona liikkumiseen ja käyttäen helposti varusteissa kuljetettavaa radioasemaa ja pieniä lähetystehoja. Kilpailuhaluisemmat voivat panostaa isompiin kilpailuasemiin. Kaikesta huolimatta radiokilpailut sopivat kaikille radiotekniikasta, yhteydenpidosta sekä luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille. Opastusta kilpailuihin saa Suomen Radioamatööriliitosta ja paikallisilta radioamatöörikerhoilta.

Usein radiokilpailut on suunniteltu kannustamaan ulkona tapahtuvaan työskentelyyn, jolloin tapahtumia kutsutaan puhekielessä ”field-days” eli kenttäpäiviksi, joiden säännöissä asemia kannustetaan käyttämään generaattori- tai akkuvirtaa sekä väliaikaisia antenneja. Tapahtumat valmentavat toimintaan mahdollisten hätätilanteiden varalta, jolloin saatua osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnan varautumisessa ja poikkeustilanteissa. Kenttäpäivien harrastajista moni nauttii toimimisesta alkeellisemmissa olosuhteissa.

Aiheesta muualla

Automatic Position/Packet Reporting System (APRS) -palvelu:
https://aprs.fi

BARTG HF RTTY Contest ja BARTG Sprint Contest -radiokilpailujen kotisivut ja säännöt:
http://bartg.org.uk/wp

Facebook – Radioamatöörikilpailut -ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/768977287594741

Maanmittauslaitos – Karttapaikka:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka

Nordic Activity Contest (NAC) –radiokilpailun kotisivut ja säännöt:
https://nrau.net/nrau-contests-in-general

Suomen Radioamatööriliiton kotisivut:
https://sral.fi

Suomen Radioamatööriliiton Peruskilpailun kotisivut ja säännöt:
https://sral.fi/2018/02/21/peruskisa