Lylyn Viestivarikon radiokerho

Radioamatööritoimintaa Lylyssä 1950-luvulta nykypäivään

Teksti: Tauno Viren, OH3YR

Kuva 1. Nykyisen Lylyn Viestivarikon radiokerhon kutsu OI3V kaikui ensimmäistä kertaa eetteriin ikiomalta asemalta 22.10.2000.

Lylyn Viestivarikon SRH-asema OI3O (1950 – 2000)

Aloitin työelämäni 15-vuotiaana harjoittelijana Lylyn Viestivarikon radiokorjaamolla vuonna 1954. Asentajakunnassa oli tuolloin useita radioamatöörejä. Korjaamon johtajana toimi Matti, OH3NY, joka oli todellinen hengen luoja ja radioamatööriharrasteen eteenpäin viejä. Matti toimi tuolloin vielä käytössä olleen SRH-verkon viestivastaavana Lylyn viestivarikon aseman osalta. Varikolla työskenteli myös muita tunnuksen omaavia radioamatöörejä, kuten Mikko OH3UN, Tauno OH3UC, Mauno OH3TX, Toivo OH3TW ja Martti OH3SV, joten ”kipinää oli ilmassa”.

Radioliikenne SRH-verkossa oli varuskuntien välistä, lähinnä sähkötysradioyhteyksiä, jotka oli tarkoitettu kehittämään kouluttajien ja varusmiesten liikennöintitaitoja. Kaikilla yllä luetelluilla radioamatööreillä oli myös oma OI-asematunnus. Radioasema oli rakennettu aitauksen sisäpuolelle vanhaan radioperävaunuun. Kalustona oli AB-lähetin (100 W), VRLK-vastaanotin ja dipoli-antenni. Muistan myöskin VREHB-radioita käytetyn, samoin kuin NC100XA-vastaanotinta. Istuin monena iltana ”takapiruna”, kun Topi OH3TW piti yhteyksiä ja siinä kai se kipinä sitten syttyi. SRH-verkko lopetettiin 1950-luvun puolivälissä. Oliko syynä innostuksen hiipuminen, sitä en muista, vai siirtyivätkö harrastajat radioamatööritaajuuksille.

Nykyisen kerhon perustaminen ja ensiyhteys (2000 – )

Ajatus OI-tunnuksen saamisesta jälleen varikolle jäi kytemään vuosiksi. Hankin radioamatööriluvan vuonna 1963 ja sain tunnuksen OH3YR. Meitä oli varikolla silloin kolme harrastajaa eli minä ja nyt jo edesmenneet, Lasse OH3ZD ja Leo OH3EL. Aikanaan pojat poistuivat siviiliin ja jäin yksin harrastuksen pariin varikolle. Kun OI-tunnuksia alettiin taas myöntämään, heräsi vanhat muistot mieleen. Esitin usealle varikon päällikölle radiokerhon perustamista ja OI-tunnuksen hakemista – jo historiallisen taustan näkökulmasta. Syystä tai toisesta ehdotukseni sai vastakaikua vasta kesällä 2000. Silloinen Lylyn Viestivarikon päällikkö Evl. Paavo Seppänen lupasi hoitaa ”paperisodan Helsingin kirkolla”.

Lopulta pidimme radiokerhon perustavan kokouksen, jossa puheenjohtajana toimi itseoikeutetusti Paavo Seppänen ja sihteerinä Tapio Salmijärvi, OH3JCB ja muina perustajajäseninä Ossi Lehväs, OH3YI ja Tauno Viren, OH3YR. Päätimme heti, että kerhoa ei rekisteröidä ja toiminnassa lähdettiin liikkeelle pienin askelin. Päätimme aktivoida aseman muutaman kerran vuodessa eli lähinnä lippupäivänä, varikon vuosipäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Kaluston lupasi järjestää varikko ja jos innostusta riittäisi ja vanhat sotaradiotkin voitaisiin ottaa käyttöön.

Kerhon radioamatöörilupa saapui lokakuun alkupuolella 2000 ja yhteyksien pitopaikaksi saimme museon. Valmistimme dipoli-antennin 3.5 MHz:lle. 22.10.2000 kokoonnuimme museolle. Vihdoin oli koittanut hetki heittää OI3V:n kutsu ensikerran eetteriin. Olin ”akiteerannut” vasta-asemaksi avausyhteyteen entisen varikon SRH-verkkolaisen, Toivo Kivistön, OH3TW. Yhteys eli tuttavallisemmin ”QSO” pidettiin ja sen jälkeen asemalle riitti kutsujia uuden OI-kutsun ollessa haluttu. Ensimmäisen yhteyden Lylyyn uudelleen perustetulta radioamatööriasemalta otti Tauno Viren, OH3YR ja vasta-asemana oli Toivo Kivistö, OH3TW. Lokikirjaan SSB-alueella pidetty yhteys merkittiin pidetyksi 3.5 MHz:n (80 metriä) radioamatöörialueella 22.10.2000 kello 15.00 UTC.