Valmistaja: Icom Inc.
Kaupallinen tuotenimi: Icom IC-7300 HF/50 MHz Tranceiver (EUR version)
Valmistusvuosi: 2016 – 202x
Teksti, kuvat ja radioasemalaatikon rakenteluohje: Timo Järvi, OH3LMG
Icom IC-7300 radioasema on vuonna 2015 julkaistu ohjelmistoradio-pohjainen (engl. Software-Defined Radio, lyh. SDR) radiojärjestelmä, jonka ominaisuuksista suurin osa on perinteistä poiketen määritelty ohjelmallisesti ja toteuttaen erilaiset toiminnot ohjelmistolla sekä huomioiden radion toteutuksen asettamat teknologiset rajoitteet. Tämä siirrettävä, kiinteästi ajoneuvoon asennettava, sisätiloissa koti- tai kerhoasemalla käytettävä monikanavainen lähetin-vastaanotin (tranceiver) kattaa radioamatöörien käyttöön varattujen 1.8 – 30 MHz (HF-alue) lisäksi myös ala-VHF-alueen 50 MHz ja 70 MHz radioamatööritaajuudet. IC-7300 soveltuu puhe- ja sähkötysyhteyksien lisäksi erityisesti työskentelyyn digitaalilähetteillä ja siksi radiosta on tullut suosittu radioamatöörien keskuudessa.
Kuva 1. Icom IC-7300 oli ensimmäinen massatuotettu valtavirran SDR-pohjainen amatööriradio.
Icom IC-7300 radioaseman tärkeimmät teknilliset ominaisuudet ovat:
Icom IC-7300 radioaseman etupaneelin liitännät, painikkeet ja säätimet on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. IC-7300 radioaseman etupaneelin liitännät, painikkeet ja säätimet.
Icom IC-7300 radioaseman takapaneelin liitännät on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. IC-7300 radioaseman takapaneeli ja liitännät.
Seuraavassa ohjeessa kuvataan IC-7300 radioaseman asennus kantokahvoilla varustettuun laatikkoon, joka helpottaa aseman varastointia, kuljetusta ja käyttöä. Lopullinen asennus sisältää lähetin-vastaanottimen peruskäytön kannalta vain tärkeimmät osat, joita voidaan täydentää kussakin tilanteessa tarvittavilla lisävarusteilla esimerkiksi kuvan 4 mukaiseen jaotteluun perustuen. Samalla radioasemalaatikon koko ja paino voidaan pitää liikuteltavuus huomioiden siedettävänä, koska toteutus ei sisällä mitään ”turhaa tai ylimääräistä”. Tämän ohjeen myötä saatuja ideoita voidaan soveltaa myös muun tyyppisille ja eri valmistajien radioille sekä huomioiden tulevan käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset.
Kuva 4. Esimerkki liikuteltavan radioamatööriaseman jakamisesta toiminnallisiin osiin ja varustelun pääosat.
Radioaseman ulkoiseksi virtalähteeksi voidaan valita 230 VAC / 13.8 VDC verkkovirtalähde. Jos työskentely tapahtuu ulkona tai yleensä valtakunnan 230 VAC sähköverkon ulottumattomissa, käyttöön voidaan valita erilliseen kuljetuslaatikkoon sijoitettu perinteinen 12 VDC auton tai vapaa-ajanakku (lyijyakku). Ulkoiseksi virtalähteeksi käy myös pieneen salkkuun sijoitettu ja uudempaan LiFePo4-akkuteknologiaan perustuva suurikapasiteettinen 12 VDC litiumakku, joka on perinteistä lyijyakkua huomattavasti kevyempi vaihtoehto.
Suorituskykyinen HF-radioamatööriasema tarvitsee toimiakseen viritetyn lanka-antennin tai tehokkaamman yleensä kiinteään mastoon asennetun suunta-antennin. Radioaseman varustukseen voidaan liittää maastossa tai mökkiolosuhteissa tapahtuvaa työskentelyä varten erilliseen kuljetussalkkuun pakattu antennivarustus. Salkkuun voidaan pakata useita yhden taajuusalueen lankadipoli-antenneja tai vaihtoehtoisesti yksi ja esimerkiksi kuvan 5 kaltainen monen taajuusalueen lanka-antenni, jonka käyttöön vaaditaan aina joko manuaalinen tai automaattisesti toimiva antenninvirityslaite. Lisäksi lanka-antennien asennuksessa tarvitaan salkkuun pakattuna heittopaino, ripustusnarut ja niille narukelat, radioon liitettävä antenni(syöttö)kaapeli sekä yleisimpiä liitinadaptereita eri antenniliittimillä varustettuihin radioihin kytkemistä varten.
Kuva 5. Helposti käyttöön asennettava monen taajuusalueen Sigma LW-20 lanka-antenni 80 – 6 metrin radioamatööritaajuuksille (400 W).
Radioaseman tietokonepohjaista paikallis- tai etäkäyttöä varten varustukseen voidaan lisätä kantolaukussa mukana kulkeva kannettava PC-tietokone sekä mukana kulkeva mobiili-reititin Internet-yhteyttä varten. Tietokoneen käyttöjärjestelmä ja käytettävät ohjelmat oletuksena jo valmiiksi esiasennettuna, konfiguroituna ja testattuna, jotta käyttötilanteessa viime hetken ohjelmien asennukset ja asetuksiin tehtävät määrittelyt (ja siten virheiden riski) voidaan minimoida.
IC-7300 radioaseman varustaminen alkoi käyttöön sopivan kuljetuslaatikon hankinnalla. Perinteinen vanerilevystä valmistettu 19″ räkkilaatikko irrotettavine etu- ja takakansineen olisi ollut kuljetuskestävyytensä kannalta hyvä vaihtoehto, mutta haittapuolena laatikko lisää huomattavasti aseman painoa. Pienen selvitystyön jälkeen käyttöön valikoitui kuvassa 6 esitetty hieman kevyempi Gator Cases Pro -sarjan muotoiltu 19″ räkkistandardin mukainen 3U korkea telinekotelo, joka sisälsi molemmista päistä perhoslukoilla avattavat kannet sekä molempiin päihin asennetun räkkitelineen kiinnityksineen. Kuljetuksen kannalta laatikko suojaa asemakokonaisuutta riittävästi, sillä laitteistoa on muutenkin käsiteltävä kuljetuksen aikana varovaisesti. Käyttöön valittu Gatorin räkkilaatikko on pinottava, joten sitä voidaan hyödyntää myös modulaarisesti rakennettavan etäaseman toteutuksessa, jos käytössä on vähän asennustilaa.
Kuva 6. Gator G-PRO-3U-13 kuljetuslaatikko 19″ räkkiasenteisille laitteille.
Tarvittavien laitteiden kiinnitys kuljetuslaatikkoon onnistuu varsin helposti käyttäen apuna kahta kuvan 7 kaltaista 1U korkuisia räkkihyllyä. Telineistä ensimmäinen asennetaan normaalilla tavalla kiinnityskehikon alimpaan laitepaikkaan, jolloin se toimii luontevasti radioiden kiinnitysalustana. Telineistä toinen asennetaan ylösalaisin kiinnityskehikon ylimpään laitepaikkaan, jolloin se toimii tarvittaessa muiden lisälaitteiden kiinnityspisteenä.
Kuva 7. Esimerkissä käytetyissä 1U räkkihyllyissä oli valmiina laitteiden kiinnitystä helpottava uritus.
Radioasemalaatikon varusteluun sisältyy kuvien 8 ja 9 mukaisesti lähetin-vastaanotin sekä tilavaraus ulkoiselle antennivirittimelle. Radioon kuuluu myös kuvan 10 mukaisesti radion virransyöttökaapeli koteloidulla EMC-suotimella ja ulkoinen kaiutin. Ulkoinen antenniviritin voidaan jättää pois lopullisesta asennuksesta, jos halutaan käyttää radion omaa sisäistä antenniviritintä. Pois jätettävän virittimen tilalle voidaan asentaa tarvittaessa muita laitteita. Mikäli asennuksessa käytetään IC-7300 radiota, asennukseen sisällytettävällä hakkurivirtalähteelle ei jää laitteiden ilman kierto huomioiden riittävästi tilaa. Jos radio olisi kapeampi, silloin mahdolliselle virtalähteelle jäisi riittävästi tilaa.
Kuva 8. Radiolaatikon alempaan 19″ räkkihyllyyn asennettu radiolaite ja erillinen antenniviritin.
Kuva 9. Radiolaatikon alemman 19″ räkkihyllyn asennukset takaa päin katsottuna.
Kuva 10. Räkkiasennuksen ylempään telinehyllyyn kiinnitetty syöttökaapelin EMC-suodatin ja ulkoinen kaiutin.
Radioasemalaatikon lopullinen toteutus esitellään kuvissa 11 ja 12. Aseman käytön kannalta kaikki oleellinen on esillä kuljetuslaatikon etuosassa, josta löytyy vielä pieni kolo aseman mikrofonille. Laitteen takaosaan jää pieni tila mukaan sisällytettävälle sähkötysavaimelle ja muille pientarvikkeille. Aseman kaikki varsinaiset liitännät on sijoitettu kuljetuslaatikon takaosaan.
Kuva 11. Valmis IC-7300 radioasema kuljetuslaatikkoon sijoitettuna.
Kuva 12. Valmiin IC-7300 radioaseman takaosa sisältäen liitännät sähkötysavaimille ja valmiin USB-kaapelin tietokoneelle.
Radioasemalaatikon takaosan 19″ laiteräkkiin on asennettu 1U korkuinen peitelevy ja siihen aseman käytön kannalta tärkeimmät liitännät, jotka vasemmalta päin lueteltuna ovat kuvan 13 mukaisesti seuraavat:
Aseman virransyöttö voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta ja kytkemällä kyseisen vaihtoehdon lyhyt häntäkaapeli varsinaiseen radiolle menevään virtajohtoon. Lisäksi takapaneeliin on tehty vedonpoisto radioon kytkettävälle USB-kaapelille, koska varsinaisessa liittimessä ei ole kunnollista vedonpoistoa.
Kuva 13. Radioasemalaatikon takapuolen 19″ laiteräkin yläosaan asennettu 1U korkuinen liitäntäpaneeli.
Kuvan 14 mukaisesti radioasemalaatikon takaosan 19″ laiteräkkiin alaosaan on kiinnitetty erillinen sovitinosa, joka mahdollistaa erilaisilla plugi-liittimillä varustettujen tai ilman liittimiä olevien sähkötysavainten liittämisen radioon. Sähkötysavainten kytkentäohjeet löytyvät sovittimen yhteydestä.
Kuva 14. Sähkötysavainten liittämisen helpottamista varten tehty erillinen sovitinosa.
Tässä artikkelissa mainitut radioasemalaatikon osat ja tarvikkeet on lueteltu ohessa listauksessa. Suluissa on suora viittaus ja linkki mahdolliseen ostopaikkaan. Vastaavan laitteiston rakentelussa voidaan käyttää soveltuvin osin muiden kauppojen myymiä tai jo saatavilla olevaa korvaavaa materiaalia.
Kuva 15. Icom SP-35 kaiutin.
Kuva 16. LDG Z-100 Plus antenniviritin (optio).
Kuva 17. Radioasemalaatikon sisäisessä antennikaapeloinnissa käytettyjä ja asennustilaa säästäviä kulmamallin UHF-antenniliittimiä.
Kuva 18. Pienikokoinen ja silti tukeva PUTIKEEG -sähkötysavain.
Pitkän linjan radioamatööri Hannu Tervolan OH5ZX (silent key) muistoksi ja kiittäen perikuntaa käyttöön saadusta IC-7300 radiosta.