Radioamatööritoiminta tutuksi

Osa 4 – Nopeasti käyttöön otettavat viestintäratkaisut harrastetoiminnassa sekä arjen ja poikkeusolojen tilanteissa

”Valmiina viestimään – arjen, harrasteen ja poikkeusolojen tukena”

Teksti ja kuvat: Timo Järvi, OH3LMG

Johdanto

Tässä artikkelissa tutustutaan radioamatööritoimintaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikille, jotka kiinnostuvat radiotekniikasta, yhteydenpidosta ja luonnossa liikkumisesta. Samalla se tarjoaa ideoita reserviläisille, jotka haluavat kokeilla uusia toimintamuotoja perinteisen toiminnan rinnalla. Artikkelissa esitellään yksinkertaisen kannettavan, ajoneuvoon tai tukikohtaan sijoitettavan radioaseman toteutusperiaatteet sekä sen käyttö nopeasti käyttöön otettavissa viestintäratkaisuissa harrastustoiminnassa, arjessa ja poikkeusoloissa. Ratkaisu on harrastekäyttöön suunniteltu, mutta sovellettavissa myös viranomaisten ja yhteiskunnan varautumistoimintaan.

Radioamatöörit ja radioharrastajat arjen ja poikkeusolojen viestintätukena

Radioamatööritoiminta tarjoaa harrasteen lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia vapaaehtoiseen viestintätukeen niin arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Kansainvälisesti tunnettuja esimerkkejä ovat yhdysvaltalaisten radioamatöörien ARES (Amateur Radio Emergency Service) ja RACES (Radio Amateur Civil Emergency Service) -järjestöt, jotka toimivat viranomaisten tukena varmistaen viestiyhteydet kriisitilanteissa. Suomessa radioamatöörit ja muut radioharrastajat voivat osallistua vastaavaan toimintaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) kautta. Koulutetut vapaaehtoiset ylläpitävät viestintävalmiutta ja toimivat etsintä-, onnettomuus- ja katastrofitilanteissa. Uutena toimintamuotona 2020-luvulla ovat alueelliset kyläradiot, jotka toimivat tärkeinä paikallisina viestintäkanavina arjen tilanteissa ja poikkeusoloissa.

Vapaaehtoisen viestitoiminnan muotoja Suomessa

Suomessa on monia viestitoiminnan muotoja, jotka perustuvat harrastamiseen ja vapaaehtoistyöhön. Ne hyödyntävät harrastajien omia laitteita ja osaamista. Yleisimmät näistä aktiviteeteista esitellään seuraavassa.

Kyläradiotoiminta

Kyläradio on kyläyhdistysten ja viranomaisten yhteinen, 2010-luvulla asteittain syntynyt kehittämishanke sekä organisoitu ratkaisumalli häiriötilanteiden varajärjestelmäksi. Sen tarkoituksena on turvata tiedonkulku niin arjen tilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteisölähtöisiä, helppokäyttöisiä ja paikallisesti toimivia viestintäratkaisuja. Kehitystyössä painotetaan mahdollisimman yksinkertaisten viestintälaitteiden käyttöä, joiden avulla kuka tahansa voi välittää tietoa – kylästä toiseen – luotettavasti ja vaivattomasti radioteitse, lupavapailla taajuuksilla.

LA- eli lyhytaaltopuhelinharrastus

LA-radio (Citizens’ Band radio, CB-radio) on viestitoiminnan kevyempi ja lupavapaa muoto, joka toimii 27 MHz:n taajuusalueella. Harrastus oli Suomessa erityisen suosittua 1980–90-luvuilla ja on yhä käytössä esimerkiksi maantieliikenteessä, retkeilyssä ja tapahtumaviestinnässä. LA-puhelimet soveltuvat paikalliseen viestintään ja voivat toimia varaviestintävälineinä vapaaehtoisen pelastuspalvelun kenttätoiminnassa sekä poikkeusoloissa.

PMR446- eli lyhyen kantaman UHF-radioviestintä

PMR446-radiot (Private Mobile Radio, 446 MHz) ovat lyhyen kantaman lupavapaita radiopuhelimia, joita käytetään yleisesti arjessa ja harrastuksissa. Ne soveltuvat viestintään rakennuksissa, tapahtumissa, retkillä tai asuinalueiden sisäisessä yhteydenpidossa. Yleensä pienitehoiset käsiradiopuhelimet toimivat parhaiten avoimissa tai vähän esteitä sisältävissä ympäristöissä, sillä kuuluvuus voi heikentyä merkittävästi rakennetussa tai maastollisesti haastavassa ympäristössä. PMR446-laitteet ovat edullisia ja helposti saatavilla, mikä tekee niistä matalan kynnyksen välineen myös viestintäomavaraisuuden kehittämiseen. Poikkeustilanteissa PMR-radioita voidaan käyttää täydentävänä välineenä nopeaan tiedonvälitykseen esimerkiksi pelastuspalvelun, kyläradion tai muun kansalaistoiminnan tukena.

Radioamatööritoiminta

Radioamatööritoiminta on luvanvaraista radioviestintää, jota harjoitetaan ei-kaupallisiin tarkoituksiin radioamatöörikäyttöön varatuilla taajuuksilla kansainvälisten suositusten ja kansallisen telehallintoviranomaisen määräysten mukaisesti. Toimintaan kuuluu antenni- ja laitekokeiluja, teknistä rakentelua ja kehitystyötä sekä kotimaista ja kansainvälistä radioviestintää. Harrastus edistää teknologista osaamista ja viestintävalmiuksia, ja se tukee yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ylläpitämällä riippumatonta viestintäkykyä kriisitilanteissa — erityisesti radioamatöörien viestiliikennetaidon ja käytännön viestitysosaamisen ansiosta. Suomessa harrastusta valtakunnallisesti edustaa Suomen Radioamatööriliitto (SRAL).

Radiopartiotoiminta

Radiopartiotoiminta on partiolaisten erikoistoimintaa, jossa opetellaan radioviestintää ja harjoitellaan yhteydenpitoa muihin partiolaisiin radioamatöörilaitteita hyödyntäen. Toiminta yhdistää partio-ohjelman kasvatukselliset tavoitteet tekniseen viestintään.

RHA68- eli VHF-puhelinharrastus

RHA68-radiot ovat lupavapaita radiopuhelimia, jotka toimivat harrastus- ja työyhteyksiin varatuilla kanavilla 68–72 MHz:n taajuusalueella. Niitä käytetään laajasti esimerkiksi maatiloilla, metsästyksessä, rakennustyömailla, tapahtumajärjestelyissä sekä maasto- ja retkeilytoiminnassa. RHA68-taajuusalueen ominaisuudet mahdollistavat melko pitkän kantaman myös esteellisessä maastossa, ja radioiden toimintavarmuus tekee niistä käyttökelpoisia varaviestintävälineitä häiriö- ja poikkeustilanteissa. RHA68-radioiden käyttö tukee viestintävalmiuksia erityisesti alueilla, joilla matkapuhelinverkot eivät ole toimintakykyisiä. Radiot soveltuvat hyvin vapaaehtoistoiminnan, kyläyhteisöjen ja pelastuspalvelun käyttöön.

Tiepalvelun viestitoiminta

Tiepalvelu on Autoliiton Tiepalvelun 1980-luvulla kehittämä varautumismalli, jonka tarkoituksena on auttaa tienkäyttäjiä onnettomuus- ja teknisissä ongelmatilanteissa. Alkuvaiheessa viestintä perustui VHF-radiopuhelimiin (RHA68, 68–72 MHz), joita käytettiin joko ajoneuvoasennuksina tai käsikäyttöisinä laitteina. Näiden avulla tiedonvälitys kenttäpartioiden ja alueellisten kiinteiden tukiasemien välillä onnistui nopeasti. Tiepalvelun viestivalmiuksia on hyödynnetty myös Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) harjoituksissa ja hälytystehtävissä, erityisesti ajoneuvoilla liikkuvien partioiden ja johtopaikan välisessä viestiliikenteessä.

TURVA-toiminta

TURVA-toiminta oli 2000-luvun alussa radioamatöörien ideoima ja valtakunnallisissa harjoituksissa toteutettu varaviestiverkkomalli, joka hyödynsi radioamatöörien laitteita ja osaamista. Tämä kokeellinen toimintamalli loi pohjaa myöhemmälle kyläradiotoiminnalle ja tuki yhteisölähtöisten viestintäratkaisujen kehittämistä paikallisella tasolla.

Vapaaehtoinen maanpuolustus ja OI-sotilasradioamatööritoiminta

Vapaaehtoinen maanpuolustus Suomessa perustuu kansalaisten haluun osallistua yhteiskunnan turvallisuuden ja kriisivalmiuden ylläpitämiseen. Se kattaa sekä sotilaallisen että siviilivarautumisen. Maanpuolustuskoulutus (MPK) tarjoaa kaikille kansalaisille avointa koulutusta, joka tukee kokonaisturvallisuutta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa.

MPK:n viestikoulutus on osa vapaaehtoista maanpuolustusta. Koulutuksessa opetellaan viestijärjestelmien käyttöä kenttäolosuhteissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityinen osa-alue viestikoulutuksessa on OI-sotilasradioamatööritoiminta, jossa radioamatöörit käyttävät Puolustusvoimien OI-kutsumerkeillä varustettuja sotilasasemia. Nykyisin OI-toimintaa harjoitetaan Puolustusvoimien joukko-osastojen, maanpuolustuskiltojen ja MPK:n operoimilta radioasemilta sekä sotilashistoriallisten museoiden yhteydessä.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on Suomen Punaisen Ristin (SPR) koordinoima valtakunnallinen vapaaehtoisverkosto, jonka muodostavat järjestöt, yhteisöt ja kansalaiset. Sen tehtävänä on tukea viranomaisia etsintä-, evakuointi- ja huoltotehtävissä sekä muussa väestönsuojeluun liittyvässä toiminnassa. Viestikursseilla opetetaan muun muassa radiopuhelinten käyttöä ja viestiliikenteen perusteita, ja käytännön johtamisessa hyödynnetään usein erilaisia viestilaitteita.

Toimintavalmis radioasema nopeasti käyttöön – missä tahansa

Kaikissa edellä mainituissa vapaaehtoisen viestitoiminnan muodoissa voidaan hyödyntää nopeasti käyttöön otettavia ja tilannekohtaisesti rakennettavia viestiyhteyksiä – erityisesti silloin, kun yhteiskunnan normaalit viestintäjärjestelmät ovat kuormittuneet tai toiminta tapahtuu alueilla, joilla matkaviestinverkkojen kuuluvuus on heikko. Tällöin käytännön ratkaisuksi – myös harrastustoimintaan – soveltuu yksinkertainen ja helposti mukana kuljetettava radiolaitteisto, jota voidaan joustavasti hyödyntää edellä mainittujen toimintojen tukena.

Erityisesti yhdysvaltalaisessa radioamatööriyhteisössä, kun painotetaan hätävalmiutta ja kenttäkäyttöä, keskeisiä käsitteitä ovat GO BOX ja GO KIT. Näillä termeillä on kuitenkin hieman eri merkitykset ja käyttötarkoitukset. Molemmat viittaavat helposti kuljetettavaan ja nopeasti käyttöön otettavaan viestintäjärjestelmään, jonka avulla voidaan ylläpitää radioyhteyksiä tilanteissa, joissa normaali viestintä on poikki tai epäluotettavaa.

GO BOX – kenttäradioasema / valmiskäyttöinen radioasema / radiolaitteistosalkku

GO BOX viittaa yleensä valmiiksi koottuun, suojattuun ja usein suljettuun laitteistokokonaisuuteen, joka sisältää radiolaitteet, virtalähteet, antenniliitännät ja tarvittavat kaapelit yhtenäisessä kotelossa (esimerkiksi kuljetuslaukussa tai salkussa). Tavoitteena on mahdollistaa nopea käyttöönotto ja kenttäkäyttö ilman erillistä kasaamista – ”liitä ja käytä” -periaatteella. Radioamatöörikäytössä GO BOX on suunniteltu erityisesti liikkuvaan tai väliaikaiseen käyttöön, kuten kenttäpäiville, retkille, harjoituksiin tai hätäviestintään. Tärkeintä on, että järjestelmä on helposti siirrettävissä, toimintavalmis lyhyessä ajassa ja sisältää kaiken tarvittavan itsenäiseen radioyhteyksien ylläpitämiseen.

Yhdysvalloissa radioamatöörit ovat kehittäneet GO BOX -konseptia osana ARES-järjestelmän hätäviestintään ja kenttäoperaatioihin liittyvää toimintaa. GO BOX voi sisältää esimerkiksi HF- tai VHF/UHF-radion, virtalähteen, akkuja, antennivarusteita ja kaiken muun, mitä tarvitaan viestinnän aloittamiseen nopeasti, missä tahansa olosuhteissa.

GO KIT – viestivälinepakkaus / kenttäviestintäpakki / varaviestintäsarja

GO KIT puolestaan viittaa laajempaan tai joustavampaan kokonaisuuteen, joka voi sisältää yksittäisiä viestintäkomponentteja, varavirtalähteitä, antenneja, työkaluja, asiakirjoja ja muita tarvikkeita, joita voidaan yhdistellä tilanteen mukaan. Se ei välttämättä ole yhtä kompakti kuin GO BOX, mutta tarjoaa monipuolisemmat mahdollisuudet erilaisiin viestintätarpeisiin ja pidempikestoisiin operaatioihin.

Yhdysvalloissa GO KIT -käsite on olennainen osa radioamatöörien valmistautumista pidempiaikaiseen hätäviestintään. Esimerkiksi ARES- ja RACES-ryhmät edellyttävät jäseniltään henkilökohtaista GO KIT -pakkausta, jossa on kaikki tarvittava itsenäiseen toimintaan: viestivälineet, virtalähteet, kaapelit, työkalut ja usein myös henkilökohtaiset varusteet, kuten ruokaa, vesipullo, taskulamppu, ensiapupakkaus ja lääkkeet. Käytännössä GO KIT -varusteet tukevat itsenäistä viestintäoperaatiota paikoissa, joissa ei ole infrastruktuuria tai apua saatavilla.

Yksinkertaisen GO BOX -radioaseman rakentaminen

Ohessa esitetty GO BOX -kenttäradioasema on valmiiksi koottu, helposti siirrettävä ja nopeasti käyttöönotettava radiolaitteisto, joka soveltuu harraste- ja valmiuskäyttöön. Se tarjoaa yksinkertaisen ja luotettavan ratkaisun kenttäviestintään tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti käyttöönotettavaa ja itsenäisesti toimivaa viestintävälinettä.

Toimivan toteutuksen lähtökohtana ovat olleet seuraavat perusvaatimukset:

• Radiolaitteisto: ajoneuvoasenteinen HF-, VHF- tai UHF-radio tai edellä mainittujen yhdistelmä
• Varustelu: sisältää mikrofonin ja/tai sähkötysavaimen, tarvittaessa ulkoisen kaiuttimen
• Virtaratkaisut: sisäinen akku ja sille latauslaite, mahdollisuus käyttää ulkoista virtalähdettä, samanaikainen käyttö ja akun lataus mahdollisia, kun käytetään sekä latauslaitetta että ulkoista teholähdettä
• Antennit: VHF/UHF-asema voi sisältää vakioantennin, ja muilta osin varustusta täydennetään erillisellä antennivarustuksella, kuten ajoneuvoantennilla tai puuhun ripustettavalla antennilla
• Käytettävyys: sisältää radioaseman keskeiset osat, joita täydennetään erillisillä lisävarusteilla

Mekaaninen toteutus

GO BOX -aseman mekaaninen toteutus perustuu pääosin valmiisiin, kaupallisesti saatavilla oleviin komponentteihin. Laitteisto rakennetaan tyypillisesti standardikokoiseen 9,5″ tai 19″ räkkisalkkuun, ja laitteet kiinnitetään räkkihyllyihin. Mekaanisista osista akun kiinnikkeet sekä liitin- ja käyttöpaneeli valmistetaan itse, mikä mahdollistaa rakenteen mukauttamisen tarpeiden mukaan. Kuva 1 havainnollistaa GO BOX -aseman mekaanista kokoonpanoa ja komponenttien sijoittelua salkun sisällä.

Kuva 1. GO BOX-radioaseman mekaaninen rakenne.

Liitäntä- ja käyttöpaneeli valmistetaan alumiinisesta L-profiilikulmalistasta (35x20x2 mm), johon kiinnitetään tarvittavat liittimet, kytkimet ja muut komponentit. Kulmalistan kotelon sisäpuolelle jäävään osaan kiinnitetään eristävä levy, kuten tyhjäksi syövytetty piirilevy. Se toimii sisäisen johdotuksen, ruuviriviliittimien sekä tarvittaessa radioon liitettävän ulkoisen oheislaitekytkennän asennuslevynä (kuva 2). Sisäisen ja ulkoisen virtalähteen suojasulakkeet (5×20 mm lasiputkisulakkeet sulakepesissä) asennetaan myös paneelin taakse kiinnityvälle taustalevylle.

Kuva 2. Liitäntä- ja käyttöpaneeliin takaosaan kiinnitetty asennuslevy.

Sisäinen virtalähde

GO BOX -kenttäradioasema toimii kuvan 3 mukaisesti sisäisellä akulla, joka mahdollistaa kannettavan käytön tilanteissa, joissa verkkosähköä tai ajoneuvosta tai erillisestä vapaa-ajanakusta tuotettua sähköä ei ole saatavilla. Käyttöön valittu 12.8 V 12 Ah LiFePO4-akku on kevyempi verrattuna perinteisiin 12 V 6-9 Ah suljettuihin lyijy(hyytelö)akkuihin, joita käytetään yleisesti murtohälyttimissä ja UPS-laitteissa. Akkujen ulkomitat ovat käytännössä samat, mikä mahdollistaa helpon vaihdettavuuden. On kuitenkin tärkeää huomioida, että LiFePO4-akkujen lataamiseen vaaditaan aina kyseiselle akkutyypille sopiva älylaturi, joka tulee sisältyä GO BOX -varustukseen.

Kuva 3. GO BOX-radioaseman sisäisen virtalähteen sijoittelu ja kiinnitykset.

Vakioitu liitettävyys parantaa käytettävyyttä

Vakioitu liitettävyys tekee GO BOX -laitteistojen käytöstä helppoa ja selkeää, erityisesti silloin kun käytössä on useita samaan konseptiin perustuvia kokoonpanoja. Yhtenäiset liitännät helpottavat asennuksia, nopeuttavat käyttöönottoa ja varmistavat eri komponenttien yhteensopivuuden. Keskeinen osa vakiointia on liitäntä- ja käyttöpaneeli, johon on koottu tärkeimmät liitännät ja kytkimet esimerkiksi latausta, virtalähteen valintaa ja antennin kytkentää varten. Kenttäkelpoinen radioasema voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti, ja ratkaisu on helposti sovellettavissa eri radiolaitteisiin ja käyttötarkoituksiin.

Kuva 4. Radioamatööriaseman varustaminen GO BOX-laitteeksi.

Esimerkin liitäntä- ja käyttöpaneelissa on valmius GO BOX -salkkuun asennettavalle ja radioon liitettävälle oheislaitteelle. Tätä varten paneelissa (kuvassa kohdat F ja G) on erillinen virtakytkin, laiteliitin ja painike, jolla oheislaitetta voidaan käyttää yhden painikkeen ohjauslogiikalla. Liittimeen voidaan kytkeä sähkötysavain tai radion oma mikrofoni. Jos erillistä oheislaitetta ei asenneta, mikrofoni kytketään tai sähkötysavaimen paneeliliitäntä johdotetaan suoraan radioon.

GO BOX-salkkuun asennettava oheislaitekytkentä voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:

• Radion ulkoinen sähkötysavaimen avainnusosa muistitoiminnolla (Single-Button CW Keyer, SBCWK)
• FM-puheradioon liitettävä puhemuisti eli ”huutokone” (Single-Button Voice Keyer, SBVK), jota käytetään radiokilpailuissa

Toteutuksessa kannattaa käyttää Neutrikin XLR-liitinperheen paneeliasennettavia, standardikokoisia liittimiä (D-muotoinen 24×19 mm). Vakioitu koko mahdollistaa helpon riviasennuksen ja tehokkaan tilankäytön. Liittimet ovat myös yhteensopivia muiden saman aukkomuodon liittimien, kuten 6,3 mm plugi-, RJ12-, RJ45- ja RS232-liittimien kanssa.

Laitteistoja eri käyttötarkoituksiin

Harrastelähtöisesti rakennettu GOB BOX -radiolaitteisto tarjoaa siirrettävän ja monipuolisen ratkaisun niin kotiasemaksi kuin kenttäkäyttöön, kuten ulkona tai mökkeilyolosuhteissa tapahtuvaan yhteydenpitoon, radiokilpailuihin ja harjoitustoimintaan. Laitteistot voidaan toteuttaa vakioiduin komponenttiratkaisuin, mikä helpottaa käyttöä ja huoltoa. Kuvassa 5 esitetyt GO BOX -laitteistot ovat päällepäin samanlaisia – radiolaitteen määrittäessä soveltuvuuden harrasteen eri käyttötarkoituksiin sekä arjen ja poikkeusolojen viestintään.

Kuva 5. GO BOX -laitteistoja harrastekäyttöön ja eri käyttötarkoituksiin.

Käyttämättömät ja vanhat radiot hyötykäyttöön

Radioamatöörien kehittämät ratkaisut, kuten GO BOX, soveltuvat myös arjen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. GO BOX -ajattelun ydin on muuttaa harrastelaitteet helposti siirrettäviksi ja nopeasti käyttöön otettaviksi viestintävälineiksi. Näin radioamatöörit ja muut radioharrastajat voivat hyödyntää laitteitaan retkillä, radiokilpailuissa tai leireillä – mutta myös tilanteissa, joissa tarvitaan toimiva varayhteys. GO BOX tarjoaa myös keinon herättää vanhat radiolaitteet uudelleen käyttöön ja antaa niille uusi rooli osana harrastusta ja yhteisön viestintävalmiutta.

Rakentelu ja osaluettelo

Oman GO BOX:n rakentelu sopii hyvin myös vasta-alkajalle. Esimerkkitoteutuksessa tarvitaan räkkisalkku sekä siihen yhteensopiva hylly laitteiden kiinnitystä varten. Liitin- ja kytkentäpaneelin runko tehdään valmiista L-profiilikiskosta. Paneeli voidaan valmistaa myös 2 mm alumiinilevystä leikaten ja taivuttaen. Samasta levystä voidaan valmistaa myös akun kiinnitykseen tarvittavat osat. Jos valmista asennustelinettä ei ole saatavilla, radion kiinnitys voidaan tehdä 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä.

Paneeliin asennettavat komponentit kannattaa vakioida erityisesti antenni- ja virtaliittimien osalta. Rakentelu on suositeltavaa aloittaa akun ja radiolaitteen sijoittelulla, jolloin varmistetaan riittävä tilankäyttö. Paneeliin asennettava antenniliitin valitaan radion liittämiseen käytettävän antennikaapelin (yleensä RG58 tai RG223) mukaan.

• Liitin – Antenni, BNC-naaras paneeliliitin, 50 Ω, takaapäin asennettava, puristuskiinnitys RG55, RG142, RG223 ja RG400 -kaapeleille. Tuotekoodi: Amphenol 112505 (Elektori, tilaustuote)
• Liitin – Antenni, BNC-naaras paneeliliitin, 50 Ω, puristus-/juotoskiinnitys RG55, RG142, RG223 ja RG400 -kaapeleille. Tuotekoodi: PE4209 (Pasternack)
• Liitin – Antenni, BNC-naaras paneeliliitin, 50 Ω, puristuskiinnitys RG58-kaapelille, puristusholkin vaihdolla myös RG223-kaapelille. (Partco)
• Liitin – XLR-tyyppinen EtherCon RJ45-naaras paneeliliitin, vakioidulla asennusaukolla. Käytetään GO BOXin lisälaitteissa, jotka ohjaavat radiota ja käyttävät radion RJ45-liittimellä varustettua mikrofonia. (Elektori)
• Liitin – XLR-tyyppinen Neutrik NJ3FP-6C, 3-napainen kuuloke-, mikrofoni- tai puhelinliitin paneeliasennukseen vakioidulla asennusaukolla.
• Liitin – XLR-tyyppinen Neutrik NC3FD-LX, 3-napainen naaras-paneeliliitin vakioidulla asennusaukolla. Käytetään ulkoisena lataus- ja virtaliittimenä, virrankesto max. 16 A.
• Liitin – XLR-tyyppinen QIANRENON RJ12 6P6C, 6-napainen mikrofoniliitin paneeliasennukseen vakioidulla asennusaukolla, kaikki konkatkit kytketty. Käytetään GO BOXin lisälaitteissa, jotka ohjaavat radiota ja käyttävät radion RJ12-liittimellä varustettua mikrofonia. (Elektori, tilaustuote)
• Oheislaite – Kaiutin, Diamond P610, ulkoinen lisäkaiutin radiolle johdolla ja 3,5 mm mono-plugilla. Impedanssi 8 Ω, teho 4 W.
• Pienrauta – Alumiinilevy, paksuus 1,5 mm. Käytetään radion asennustelineen valmistukseen.
• Pienrauta – Alumiinilevy, paksuus 2 mm. Käytetään liitäntä- ja käyttöpaneelin sekä akun kiinnikkeiden valmistukseen.
• Pienrauta – Alumiinista ja teräksestä valmistettuja veto(niitti)muttereita M3- ja M4 -koossa.
• Pienrauta – Kulmalista, Alfer, hopeaeloksoitu alumiini. Mitat 35x20x2 mm, pituus 1 m. EAN-koodi: 4001116010545.
• Pienrauta – Haponkestäviä, uppokantaisia M3- ja M4 -koneruuveja.
• Räkkitarvike – Räkkihylly, Flyht Pro Rack Tray 3U 9,5″, 250 mm syvyydellä laitteiden asennusta varten. (Thomann)
• Räkkitarvike – Räkkisalkku, Flyht Pro Eco Rack 9,5″ 3U Double Door, on varustettu kantokahvalla sekä irrotettavilla etu- ja takakansilla. Laiteasennuskiskot sijaitsevat molemmissa päissä. (Thomann)
• Virtalähde – LiFePO4-akku TalentCell LF120A1, 12,8 V / 12 Ah (153,6 Wh) sisältäen erillisen latauslaitteen, kevyt vaihtoehto lyijyakulle. Mitat n. 150x93x69 mm. Maksimipurkuvirta 15 A.

Aiheesta muualla

Amateur Radio Emergency Service (ARES):
https://en.wikipedia.org/wiki/Amateur_Radio_Emergency_Service

Juupajoen Reserviläiset – Lylyn Viestivarikon radiokerho (OI3V):
https://juupajoen-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/oi3v

Radio Amateur Civil Emergency Service (RACES):
https://en.wikipedia.org/wiki/Radio_Amateur_Civil_Emergency_Service

Suomen Kylät – Materiaalipankki – Tilaisuuksien materiaalit:
https://suomenkylat.fi/materiaalipankki/tilaisuuksien-materiaalit