Radioamatööritoiminta tutuksi

Osa 15 – Anytone AT-588: Ajoneuvoradio radioamatööri- ja RHA68-käyttöön

”Yksi radio – monta käyttötarkoitusta”

Teksti ja kuvat: Timo Järvi, OH3LMG

Johdanto

Tässä artikkelissa tutustutaan radioamatööritoimintaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikille, jotka kiinnostuvat radiotekniikasta, yhteydenpidosta ja luonnossa liikkumisesta. Samalla se tarjoaa ideoita reserviläisille, jotka haluavat kokeilla uusia toimintamuotoja perinteisen toiminnan rinnalla. Tässä osassa tutustutaan 70 MHz:n Anytone AT-588 RHA -ajoneuvoradioon ja sen mahdollisuuksiin sekä radioamatööri- että RHA68-käytössä. Lisäksi annetaan käytännön vinkkejä radion suorituskyvyn parantamiseen.

Anytone AT-588 – 66–88 MHz (70 MHz / RHA68)

Anytone AT-588 on analoginen FM-ajoneuvoradio, jota on valmistettu useille eri taajuusalueille. Mallista on saatavana versioita taajuusalueille 66–88, 136–174, 220–260 ja 400–490 MHz. Tässä artikkelissa käsitellään radiomallin 66–88 MHz:n VHF-versiota, joka soveltuu Suomessa sekä 70 MHz:n (4 m) radioamatöörikäyttöön että 68–72 MHz:n harraste- ja työyhteyksiin varatuille RHA68-taajuuksille.

Anytone AT-588:n 66–88 MHz:n versiosta on saatavana eri tehoversioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan 25 watin mallia, jonka tehoasetukset soveltuvat suoraan RHA68-taajuuksilla käytettäväksi. Suurin sallittu lähetysteho määräytyy käytetyn kanavan ja sen mukaan, onko kyseessä liikkuva asema vai tukiasema. Radion suurempitehoisen mallin tai väärin ohjelmoidun tehoasetuksen käyttö voi johtaa siihen, ettei käyttö vastaa kyseiselle kanavalle asetettuja vaatimuksia.

Kiinteään ajoneuvoasennukseen suunniteltu AT-588 soveltuu myös muuhun käyttöön. Pienen kokonsa ja kohtuullisen virrankulutuksensa ansiosta siitä voidaan rakentaa kevyt ja helposti siirrettävä radioasema. Esimerkiksi 12 V / 12–24 Ah:n LiFePO4-akulla toteutettu virtalähde mahdollistaa radion käytön myös tilapäisessä maasto-, retki- ja tapahtumakäytössä.

Käyttö ja ohjelmointi

Peruskäyttö

AT-588:n peruskäyttö on suoraviivaista. Suurikokoinen näyttö on selkeä ja helposti luettava, ja radion tärkeimmät toiminnot ovat helposti käyttäjän ulottuvilla. Radio voidaan kytkeä päälle ja pois erillisellä virtapainikkeella, äänenvoimakkuutta säädetään kiertokytkimellä ja kanavia sekä muita valittavia toimintoja käytetään valintapyörällä. Kohinasalpa voidaan tarvittaessa avata erillisellä painikkeella. Radion ohjelmoinnista riippuen myös lähetystehoa voidaan muuttaa käytön aikana. Vastaanotto vaikuttaa ensikokemusten perusteella herkältä, ja sisäisen kaiuttimen äänenvoimakkuus sekä äänenlaatu ovat tavanomaiseen ajoneuvo- ja kenttäkäyttöön riittävät.

Kuva 1. Anytone AT-588 radion etupaneeli.

Kuva 2. Anytone AT-588 radion takapaneeli.

Ohjelmointi ja käyttöasetukset

AT-588:n ohjelmoinnissa voidaan määrittää radion käyttötapa ja käytettävissä olevat toiminnot. Tietokoneeseen asennetussa QPS588N 1.04 -ohjelmassa Channel Mode -asetukselle on käytettävissä vaihtoehdot Frequency, Channel + No Lock, Channel + Lock ja Name. Valittu asetus vaikuttaa muun muassa siihen, miten kanava- ja taajuustiedot esitetään sekä millaisia toimintoja käyttäjä voi radiolla käytön aikana suorittaa.

Kuva 3. Anytone AT-588 radion näyttö.

Radion ohjelmointi vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä toimintoja ja säätömahdollisuuksia käyttäjälle on käytön aikana tarjolla. RHA68:n peruskäyttöön, kuten kyläradio- ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun viestitoimintaan, radio ohjelmoidaan rajoitettuun Channel + Lock -käyttötilaan, jossa käytössä on vain ennalta määritetyt kanavat ja niille ohjelmoidut asetukset. Tällainen ohjelmointi pitää radion käytön mahdollisimman yksinkertaisena ja estää asetusten tahattomat muutokset. Muuhun, luvanvaraiseen käyttöön radio voidaan ohjelmoida vapaammin, jolloin käyttäjälle voidaan sallia enemmän radion toimintoja. Tällöin esimerkiksi lähetystehoa voidaan tarvittaessa muuttaa käytön aikana. Käyttötila ja ohjelmointi on kuitenkin aina syytä valita laitteen käyttötarkoituksen ja käyttäjälle tarkoitettujen toimintojen perusteella.

Lähetystehon valinta

Radion ohjelmoinnilla voidaan vaikuttaa myös siihen, voiko käyttäjä muuttaa lähetystehoa käytön aikana. Rajoitetummin ohjelmoidussa Channel + Lock -käyttötilassa radiossa kullekin kanavalle on määritelty valmiiksi tietty lähetysteho, jolloin kanavaa käytetään aina sille määritellyllä teholla eikä käyttäjä voi vaihtaa sitä. Vapaammin ohjelmoidussa radiossa käyttäjälle voidaan sallia lähetystehon vaihtaminen. Tässä artikkelissa käytettävässä 25 watin versiossa voidaan valita pieni (Lo: 5 W), keskisuuri (Mi: 10 W) tai suuri (Hi: 25 W) lähetysteho tilanteen mukaisesti. Erityisesti akkukäytössä kannattaa käyttää pienintä lähetystehoa, jolla yhteys saadaan muodostettua ja pidettyä luotettavasti toimivana. Tarpeettoman suuri lähetysteho kuluttaa akkua ja lyhentää siten radioaseman toiminta-aikaa.

RHA68-, metsästys- ja radioamatöörikanavat

RHA68-taajuusalueella 67–72 MHz käytetään rinnakkain kahta erilaista kanavanumerointia. Virallisessa kanavoinnissa käytetään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määrittelemiä kanavanumeroita, kun taas metsästyskäytössä samoille taajuuksille on muodostunut oma kanavanumerointinsa. Samoilla taajuuksilla käytettävät numeroinnit eivät vastaa toisiaan suoraviivaisesti, joten kanavanumero ei yksinään aina kerro käytettävää taajuutta. Anytone AT-588 -radioon voidaan ohjelmoida molempia kanavanumerointeja vastaavat kanava-asetukset. Samaa radiota voidaan käyttää myös 70 MHz:n radioamatööritoiminnassa, jolloin RHA68- ja metsästyskanavien sijaan laitteeseen ohjelmoidaan radioamatöörikäyttöön sallitut kanavat.

RHA68-taajuusalueen käyttöä, kanavointia, taajuuksia ja eri käyttötarkoituksia käsitellään tarkemmin juttusarjan artikkelissa ”Radioamatööri- ja RHA68-liikenne 70 MHz:n taajuusalueella”. Anytone AT-588 -radioon tehdyt valmiit RHA68- ja metsästyskäytön ohjelmointiasetukset löydät täältä.

Radion käyttöönotto ja mikrofonin tarkistus

Uusi radio kannattaa aina testata ennen varsinaista käyttöönottoa. Tuolloin radio laitetaan toimintakuntoon ja sillä suoritetaan koeyhteys sekä vastaanoton että lähetyksen toiminnan varmistamiseksi. Lähetyksen aikana on erityisesti hyvä tarkistaa, että mikrofonin ääni välittyy vastaanottajalle selkeänä ja riittävän voimakkaana. Näin mahdolliset radion tai mikrofonin toimintaan liittyvät ongelmat voidaan havaita jo käyttöönottovaiheessa. AT-588:n ja muiden vastaavien Anytone-radioiden yhteydessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota mukana toimitettavaan mikrofoniin. Mikrofonien välillä voi olla huomattavia eroja, ja joissakin tapauksissa mikrofonin toiminta tai äänenlaatu ei vastaa odotettua.

Tärkeä huomautus: Tässä artikkelissa esitetyt radion mikrofonien muutostyöt tehdään aina käyttäjän omalla vastuulla. Artikkelin kirjoittaja ei vastaa muutostöiden aiheuttamista mahdollisista vahingoista, toimintahäiriöistä tai muista seurauksista. Ennen muutostöitä on syytä varmistaa, että sen tekeminen on käytön kannalta perusteltua.

Anytone-radioiden mikrofonit

Anytone-radioihin on saatavilla DTMF-mikrofonin lisäksi myös pelkistetty vakiomikrofoni. Molempien mikrofonien toiminnassa voi esiintyä samanlaisia ongelmia, minkä vuoksi niiden toiminta ja lähetyksen äänenlaatu on syytä tarkistaa. Tässä artikkelissa käsiteltävien muutosten jälkeen DTMF-mikrofoni osoittautui äänenlaadultaan vakiomikrofonia paremmaksi, joten sitä voidaan suositella ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan molempia mikrofoneja ja niihin tehtyjä muutoksia.

DTMF-mikrofoni

AT-588:n kanssa käytettävä DTMF-mikrofoni tarjoaa radion perustoimintojen lisäksi numeronäppäimistön ja useita ohjauspainikkeita. Mikrofoni vaikutti ensikokemusten perusteella asialliselta, mutta käytännön testissä havaittiin ongelma sen toiminnassa. Ongelma liittyi mikrofonin rakenteeseen ja siihen, miten puheääni päätyy mikrofonielementille. Mikrofonille tehtiin pieni rakenteellinen muutos, jolla äänen kulkua mikrofonielementille parannettiin. Muutoksen jälkeen mikrofonin ääni todettiin koeyhteydessä selkeämmäksi ja paremmin kuuluvaksi.

Kuva 4. DTMF-mikrofoni alkuperäisessä kokoonpanossa.

Kuva 5. DTMF-mikrofoni sisältä ja sen toteutukseen liittyvä ongelmakohta.

Kuva 6. DTMF-mikrofoni muutoksen jälkeen.

Vakiomikrofoni

AT-588:een on saatavana myös pelkistetty vakiomikrofoni. Siinä ei ole DTMF-mikrofonin numeronäppäimistöä, vaan rakenne on yksinkertaisempi. Mikrofoni vaikutti ensikokemusten perusteella asialliselta, mutta käytännön testissä havaittiin ongelma myös sen toiminnassa. Ongelma liittyi mikrofonin rakenteeseen ja siihen, miten puheääni päätyy mikrofonielementille. Mikrofonille tehtiin pieni rakenteellinen muutos, jolla mikrofonielementin äänenottoa parannettiin. Muutoksen jälkeen puheen selkeys ja kuuluvuus paranivat koeyhteydessä.

Kuva 7. Vakiomikrofoni alkuperäisessä kokoonpanossa.

Kuva 8. Vakiomikrofoni sisältä ja sen toteutukseen liittyvä ongelmakohta.

Kuva 9. Vakiomikrofoni muutoksen jälkeen.

Yhteenveto ja käyttökokemukset

Anytone AT-588 osoittautui käytännön kokeissa monikäyttöiseksi radioksi. Radion ominaisuuksiin ja käytettävyyteen vaikuttavat olennaisesti ohjelmointi, käyttötila ja valitut asetukset. RHA68-peruskäytössä rajoitettu ohjelmointi pitää käytön yksinkertaisena ja rajattuna ennalta määriteltyihin kanaviin ja asetuksiin, kun taas vapaammin ohjelmoituna radio tarjoaa kokeneemmalle käyttäjälle enemmän säätömahdollisuuksia. Mikrofonin toiminta ja äänenlaatu on syytä varmistaa ennen radion käyttöönottoa, sillä toimiva mikrofoni on olennainen osa selkeää ja hyvin ymmärrettävää puheyhteyttä. Selkeän ja yksinkertaisen käytettävyytensä ansiosta AT-588 soveltuu hyvin 70 MHz:n radioamatööri- ja RHA68-käyttöön sekä kokonsa ja kohtuullisen virrankulutuksensa puolesta myös tilapäiseen maasto-, retki- ja tapahtumakäyttöön.

Aiheesta muualla

Juupajoen Reserviläiset – Lylyn Viestivarikon radiokerho (OI3V):
https://juupajoen-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/oi3v

Kouluttautuminen radioamatööriksi:
https://sral.fi/harrastus/kouluttaudu-radioamatooriksi

Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) kotisivut:
https://sral.fi