Skip to content

Perinneradiotapahtumien kalustoa

Kenttäradio LV 407

Valmistaja: Southcom International Inc.
Tyyppimerkintä: RT-1158/URC-87(v)
Rinnakkaisia malleja: AN/URC-87 (Yhdysvaltojen merijalkaväki), KAN/URC-87 (Oriental Precision Co., Etelä-Korea), URC-187 (Vetronix, Filippiinit)
Kaupallinen tuotenimi: SC-130D Patrolfone
Valmistusvuosi: 1970-luvun loppupuoli

Mikä on perinneradio?

Käsite perinneradio syntyi 2000-luvun alussa radioamatöörien kiinnostuksesta kunnostaa ja työskennellä toisen maailmansodan aikaisella radiokalustolla. Kaluston rajallisen määrän vuoksi käsite laajennettiin koskemaan yli 40-vuotta vanhoja sotilasradioita. Nykyisin toiminta kattaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tapahtumat, jossa radioamatööriasemat ottavat yhteyksiä toisiinsa sähkötyksellä (CW) tai puheella (AM/SSB). Tietoja menneistä ja tulevista tapahtumista saa perinneradiotapahtuman virallisilta sivuilta, joita ylläpitää Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö. Lisäksi Kangasalan radiokerho, OH3ABN ylläpitämästä perinnepankista voi ladata perinneradioiden huolto- ja käyttöohjeita sekä huoltovarikko palvelee perinneradioiden kunnostajia. Perinneradiotapahtuman lyhyessä esittelyssä kuvataan tapahtuma-ajat ja työskentelyohjeet sekä esitellään Lylyn Viestivarikon radiokerhon tapahtumassa käyttämää jäsenten omaa tai lainaksi saatua radiokalustoa.

Radion esittely

LV 407 on Suomen Puolustusvoimien 1970-luvun lopulla käyttöön ottama ja 2000-luvun alkuun asti käyttämä analoginen, kannettava ja monikanavainen HF-alueen kenttäradio. Kantamansa puolesta se luokitellaan armeijakuntaradioksi, joka soveltuu puhe-, sähkötys- ja sanomalaitekäyttöön. Kannettavuutensa puolesta LV 407 soveltuu myös sissikäyttöön.

Kuva 1. Kannettava LV 407 asema radioamatöörien peltopäivä- ja perinneradiokäytössä.

LV 407 on täysin puolijohteistettu, ja sen tärkeimmät teknilliset ominaisuudet ovat:

  • Taajuusalue 2 – 12 MHz, jolloin lähetys- ja vastaanotto tapahtuvat samalla taajuudella
  • Kanavaväli 1 kHz mahdollistaa yhteensä 9999 kanavaa, lisäksi vastaanottimen sivuun viritys (Clarifier)
  • Lähetelajit A1A/CW (sähkötys), H3E/AM (kantoaalto ja yksi sivunauha) ja J3E/SSB (USB eli ylempi sivunauha), riippuen tilatusta versiosta radiosta on ollut saatavana alempaa (LSB) ja ylempää (USB) sekä molempia sivunauhoja (LSB/USB) käyttävät versiot
  • Vastaanotin ja lähetin toimivat puheella (AM/SSB) sekä sähkötyksellä (CW)
  • Lähetysteho SSB-lähetelajia käytettäessä 20 W (nimellinen) ja vähintään 15 W (PEP) , sekä sähkötyksellä vähintään 10 W, automaattista tasonsäätöpiiriä (ATS) säätämällä voidaan rajoittaa lähtötehoa
  • Suomalaiset radiot on asetettu toimimaan 10 W teholla sisäisen virtalähteen keston ja radion toiminta-ajan pidentämiseksi
  • Valmistajan tuotevalikoimassa on ollut myös radion kiinteään asennukseen käytettäväksi tarkoitettu lineaarinen 100 W lisävahvistin, Southcom SC-200, joka ei sisälly suomalaiseen kokoonpanoon
  • Virtalähdevaihtoehdot
    • Virtalähdelipas LV 217 (12 V, jossa 10 kpl 1,5 V:n NiCd-akkuja tai paristoja D/R20)
    • Ulkoinen 12 VDC tasajännitelähde
    • Ulkoinen verkkokoje 230 VAC / 12 VDC
    • Käsikäyttöinen kampigeneraattori
    • Aurinkoparisto (SPU)
  • Virtalähdelipas asennetaan radion pohjaosaan salvoilla kiinnitettävään teholähdekoteloon
  • Kantama piiska-antennilla 15-30 km (pinta-aaltona) ja ilmakehässä satoja kilometrejä (avaruusaaltoina), radioamatöörien viritettyjä dipoli- tai suunta-antenneja käyttäen (huomioiden vuorokauden- ja vuodenajasta sekä radiokeleistä riippuvat vaihtelut) jopa tuhansia kilometrejä
  • Paino 6,4 kg sisältäen teholähdekotelon
  • Paino 8 kg sisältäen akut, kantolaitteen, kuulopuhelimen ja piiska-antennin

Radioaseman käyttökuntoon laitto

LV 407 asetetaan käyttökuntoon liikkuvaa ja siirrettävää käyttöä varten seuraavasti:

  1. Varmista, että radion VOLUME-kytkin on asennossa OFF
  2. Asenna virtalähdelipas edellisen ohjeen mukaisesti
  3. Käännä radio käyttöasentoon
  4. Valitse antenni ja säädä se käyttötaajuudelle, kiinnitä antenni
  5. Kiinnitä kuulopuhelin tai kuulokkeet ja sähkötysavain
  6. Käynnistä radio kääntämällä VOLUME-kytkintä, ja säädä äänenvoimakkuus
  7. Aseta taajuus valintakytkimillä MHz, 100 kHz, 10 kHz ja 1 kHz
  8. Suorita antennin viritys ohjeen mukaisesti
  9. Valitse haluttu lähetelaji FUNCTION-kytkimellä
  10. Säädä sopiva äänenvoimakkuus VOLUME-kytkimellä
  11. Suorita vastaanottimen hienosäätö CLARIFIER-kytkimellä
  12. Valitse äänilähde (kaiutin tai kuulopuhelin) ON/SPKR-kytkimellä

Rakenteen pääosat

LV 407 kenttäradioaseman pääosat ovat lähetin-vastaanotin (radiolaite) ja siihen kiinnitettävä teholähdekotelo.

Kuva 2. Kannettava lähetin-vastaanotin LV 407 ja sen pohjaan kiinnitetty teholähdekotelo.

Kuva 3. Kenttäradioaseman LV 407 pääosat – radiolaite ja teholähdekotelo – sivusta katsottuna.

Radiolaitteen etupaneeli ja liitännät

Kaikki LV 407 kenttäradion toiminnot sekä tarvittavat audio, teholähde ja muut liitännät löytyvät radiolaitteen etupaneelista.

Kuva 4. Kenttäradion LV 407 etupaneeli ja liitännät.

Käyttöjännite ja virrankulutus

Kenttäradion LV 407 käyttöjännitealue on 10.5 – 14 VDC. Ajoneuvokäytössä radio kestää 16 VDC jännitepiikkejä, mutta laitteen vaurioitumisen estämiseksi ajoneuvon akun latausjärjestelmän jännitesäätö on tarkistettava ennen lähetin-vastaanottimen kytkemistä. Radion runko on negatiivisesti maadoitettu (ground), jolloin käyttöjännitteen miinusnapa (-) on laitteen rungossa. Lisäksi syöttöjännitteen napaisuus on polariteettisuojattu, jolloin radiolaite ei vaurioidu, jos sen virtajohdot kytketään väärin päin. Vastaanotossa virrankulutus on 160 mA pääkuulopuhelimella varustettuna, ja kaiutinta käytettäessä hieman enemmän. Lähetyksellä keskimääräinen virrankulutus on 1 A.

Teholähdevaihtoehdot ja teholähteen valinta

LV 407 radioaseman teholähde valitaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Teholähteenä voidaan käyttää irrotettavaa virtalähdelipasta (sopii LV 217 radioon) ja varusteisiin sisältyvää välikaapelia käyttäen ulkoista tasajännitelähdettä, joka voi olla 230 VAC/12 VDC verkkolaite, 12 V (auton)akku tai muu DC-lähde. Radiolaitteen ja teholähdekotelon väliin voidaan asentaa myös jatkuvatoimiseen käyttöön tarkoitettu kaiuttimella varustettu verkkovarauslaite, josta saadaan 12 VDC tasajännite 115/230 VAC 50/60 Hz vaihtojännitteestä. Lisäksi verkkovarauslaitetta voidaan käyttää radion myötäkuunteluun sekä NiCd-lipasakun varaamiseen lähetin-vastaanotinta käytettäessä. Perimätiedon mukaan edellä ja myös käyttöohjeessa mainittu verkkovarauslaite on ollut suomalaisten radioiden osalta harvinainen, josko laitetta on ollut lainkaan käytössä.

LV 407 radioasemalle teholähdettä valittaessa otetaan huomioon aiottu käyttötapa:

  • Siirrettävä ja kannettava käyttö
    Siirrettävässä ja kannettavassa käytössä radiolaitteessa käytetään virtalähdelippaaseen asennettuja D (R20) -kokoisia 1.2 V nikkelikadmiumakkuja (NiCd), jotka on suunniteltu 8 – 12 tunnin jatkuvaan käyttöön 1 : 10 anto-ottosuhteella. Lähettimen jaksottaisessa käytössä saavutetaan tällöin tyypillisesti 16 tunnin toiminta-aika. Hätätilassa akut voidaan korvata saman kokoisilla 1.5 V taskulampun paristoilla. Sama virtalähdelipas on käytössä LV 217 kenttäradiossa ja siihen voidaan asentaa kymmenen (10) kappaletta edellä mainittuja akkuja tai paristoja.
  • Siirrettävä käyttö
    Siirrettävässä käytössä teholähteenä voidaan käyttää 12 V autonakkua. Tavallinen 12 V/50 Ah akku riittää radioaseman virransyöttöön yhdeksi viikoksi jatkuvassa käytössä (24 tuntia päivässä). Yleensä jatkuvaa käyttöä ei tarvita, jolloin akun kapasiteetti riittää kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi. Pitkäaikaisessa käytössä teholähteenä suositellaan käytettäväksi auton akkua, jolloin säästytään radion lipasakkujen päivittäiseltä lataamiselta.
  • Ajoneuvokäyttö
    Ajoneuvokäytössä radiolaite ottaa virtansa suoraan ajoneuvon akusta. Jos ajoneuvossa on 24 V sähköjärjestelmä, käyttöjännite voidaan ottaa akun 12 V pisteestä. Radiolaite kuluttaa niin vähän tehoa, ettei auton sähkölaitteiden toiminta häiriinny. Radion vaurioitumisen estämiseksi ajoneuvon sähköjärjestelmässä esiintyvät yli 16 V jännitepiikit on selvitettävä ennen laitteen kytkemistä.
  • Kiinteä asemakäyttö
    Kiinteässä asemakäytössä voidaan usein käyttää 230 VAC/12 VDC verkkovirtalähdettä. Jos halutaan varmistaa radioaseman verkkojänitteestä riippumaton toiminta, radioaseman varavirtalähteenä voidaan käyttää pientä autonakkua, jota varataan pienellä akkuvaraajalla (0.5 A).

Teholähdekotelo ja virtalähdelippaan asennus

LV 407 käyttää NiCd-akuilla (tai hätätilassa vastaavan kokoisilla 1.5 V paristoilla) varustettua virtalähdelipasta, joka on sama kuin kenttäradiossa LV 217. Teholähdelippaan asennusta varten radiolaitteen pohjaosassa on salvoilla lukittava teholähdekotelo. Lippaan vaihto radioon suoritetaan avaamalla kotelon lukitussalvat ja vetämällä kotelo irti.

Huomautukset ja varoitukset ( ! )

  • Akuilla varustetut virtalähdelippaat varataan poistamalla lipas teholähdekotelosta ja asettamalla lipas akkuvaraajaan
  • Paristoilla varustettuja virtalähdelippaita ei saa ladata
  • Käytettäessä ulkoista 12 V akkua tai virtalähdettä, virtalähdelipas on poistettava akkujen ylivarautumisen, paristojen lataamisen ja vaurioiden estämiseksi
  • Radioon asennettu virtalähdelipas on irrotettava ennen ulkoisen virtalähteen kytkemistä

LV 407 radion virtalähdelippaan asennus suoritetaan seuraavasti:

  1. Varmista, että radion VOLUME-kytkin on asennossa OFF
  2. Käännä radio ylösalaisin asennuksen helpottamiseksi
  3. Irrota teholähdekotelo avaamalla kotelon lukitussalvat ja vetämällä kotelo irti
  4. Poista teholähdekotelon virtalähdelippaan suojapelti vapauttamalla jousikuormitteiset lukitustapit (joissa ei ole ruuvikierrettä)
  5. Tarkista virtalähdelippaan oikea asennussuunta ja aseta se teholähdekoteloon
  6. Aseta virtalähdelippaan suojapelti ja lukitse se paikoilleen
  7. Liitä radion pohjaosassa oleva lyhyt virtajohto virtalähdelippaaseen
  8. Aseta teholähdekotelo radiolaitteen pohjaosaan ja kiinnitä kotelon lukitussalvat

Kuva 5. Kenttäradion LV 407 teholähdekotelo (vasemmalla), virtalähde(akku)lipas sekä lippaan kiinnitys- ja suojapelti.

Kuva 6. Kenttäradion LV 407 teholähdekoteloon asennettu virtalähdelipas.

Kuva 7. Kenttäradion LV 407 radiolaitteen virtalähdelippaan liitäntä.

Kuva 8. Kenttäradion LV 407 virtalähdelippaan liittäminen radiolaitteeseen.

Kuva 9. Kenttäradion LV 407 teholähdekotelo radiolaitteeseen kiinnitettynä.

Paikan valinta

Erilaiset antennit ja niiden sijoittelu vaikuttavat oleellisesti radioyhteyksien syntymiseen ja liikennöintiin. Siksi antenni tulisi sijoittaa esteistä vapaaseen tilaan ja mahdollisimman korkealle. Ympäristötekijät, kuten aluskasvillisuus, maaston peitteistö, rakennukset ja maastoesteet vaikuttavat radiosignaalin etenemiseen ja kantamaan sekä vastaanottoon. Paras sijoituspaikka radioasemalle on tavallisesti kumpareen laki tai tasainen esteetön maasto. Pitkän kantaman kaukoyhteyksissä (DX) antenni pyritään nostamaan kasvillisuuden yläpuolelle. Asema pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauas häiriöitä tuottavista liikenneväylistä, radiomastoista, sähkölinjoista ja tehtaista. Sähkölinjojen läheisyydessä työskentelyyn liittyy myös sähkötapaturman riski. Puheliikenteessä SSB on tehokkain liikennöintimuoto, joskin kantama on rajattu. Sähkötys eli CW mahdollistaa pidemmät yhteysvälit.

Antennin valinta

LV 407 radioaseman varustukseen sisältyy dipoli- ja piiska-antennit. Tarvittaessa dipoli-antennia voidaan käyttää myös lanka-antennina. Myös muun tyyppisten HF-taajuusalueen suunta- ja monialue-antennien liittäminen LV 407 radioasemaan on mahdollista tietyin rajoituksin.

Piiska- eli marssiantenni

Piiska- eli marssiantennia käytetään oltaessa liikkeellä ajoneuvolla tai jalan, ja se on kannettavan kenttäradion kaikkein heikkotehoisin, mutta maastokelpoisin antenni. Oikeaan antennipituuteen nähden lyhyt marssiantenni ei ole koskaan yhtä tehokas kuin lanka- tai dipoliantenni, ja siksi sen käyttöä tulisi välttää, sillä lanka-antennit säteilevät tehokkaammin jopa huonosti asennettuina. Muotoilunsa ansiosta marssiantenni taipuu ja palautuu suoraksi taivutuksen jälkeen, mikä mahdollistaa sen säilytyksen varusterepussa taitettuna.

LV 407:n marssiantennin eristetty ja säädettävä kiinnitysalusta (antennijalka) sijaitsee radiolaitteen oikealla sivulla. Kiinnitysmekanismi mahdollistaa antennin kääntämisen eri asentoihin kuuluvuuden parantamiseksi ja käyttöön sopivaan asentoon. Suoraan pystyssä olevan marssiantennin suuntakuvio on ympärisäteilevä. Marssiantennia käytettäessä antennin syöttöjohdon holkkivahvistettu pää liitetään radion ANTENNA-liittimeen.

Kuva 10. Kenttäradion LV 407 piiska- eli marssiantennin eristetty kiinnitysalusta, antennijalka ja antennin syöttöjohto.

LV407 radioaseman varustukseen sisältyy käyttökuntoon laitettuna noin kaksi (2) metriä pitkä ja lyhennyskelalla varustettu marssiantenni, jonka osat ovat kokoontaitettava putki (alaosa), pidennys- eli syöttökela (keskiosa) sekä kokoontaitettava mittanauha tai teräslanka (yläosa). Syöttökela on varustettu ferriittisydämellä mahdollisimman suuren tehokkuuden, pienen koon ja painon saavuttamiseksi. Kelaa voidaan kiertää neljään eri asentoon, jotka vastaavat radion neljää taajuusaluetta: 2 – 2.7 MHz, 2.7 – 4 MHz, 4 – 6.4 MHz ja 6.4 – 12 MHz. Syöttökelan taajuuskaista asetetaan radion käyttötaajuutta vastaavaksi, ja antennin lopullinen viritys tehdään käyttäen radion sisäistä antenniviritintä.

Kuva 11. Kenttäradion LV 407 piiska-antennin pidennys- eli syöttökela säädetään toimintataajuutta vastaavaksi.

Kuva 12. Kenttäradion LV 407 piiska- eli marssiantenni ja siihen kuuluvat osat.

Marssiantennin käyttö edellyttää hyvää maadoitusta, sillä se lisää merkittävästi antennin säteilytehoa. Maadoitus voidaan tehdä kytkemällä johdin radion GROUND-maadoitusliittimeen ja työntämällä langan toiseen päähän kytketty metalllitanko maaperään. Toimittaessa kuivalla maaperällä tai alueella, jossa kunnollinen maadoittaminen on mahdotonta, tulisi käyttää vastapainoa. Vastapainona toimii metallijohdin, joka kytketään radion GROUND-maadoitusliittimeen ja vedetään maan pinnalle toimimaan keinotekoisena maatasona. Maadoittaminen on tärkeää toimittaessa talojen katolla tai muissa vastaavassa maanpinnan yläpuolella sijaitsevissa paikoissa.

Dipoliantenni

Dipoliantenni eli kaksilankadipoli on tehokkain lähetin-vastaanottimessa normaalisti käytetyistä antenneista ja sitä tulisi käyttää, kun tarvitaan maksimaalista kantamaa. Dipoliantenni tulee suunnata poikittain halutun vasta-aseman suuntaan. Antennin pituutta on muutettava taajuutta vaihdettaessa, ja tämä on muistettava, jos toimintataajuuksia on useita. Kiinteillä asemilla käytetään usein useita dipoliantenneja, jotka kukin on sovitettu omalle toimintataajuudelleen. LV 407:n lähetin-vastaanottimen antennin viritintä ei tarvita dipoliantennia käytettäessä.

LV 407:n varustukseen sisältyy dipoliantenni, jota syötetään 15 metrin mittaisella RG58/U koaksiaalikaapelilla. Kantolaukun kannessa olevasta taulukosta nähdään, kuinka monta kierrosta antennia on purettava kelalta kullakin toimintataajuudella.

Kuva 13. Kenttäradion LV 407 mukana tuleva dipoliantennin viritystaulukko.

Kuva 14. Kenttäradion LV 407 mukana tuleva dipoliantennin asennusohje.

Lanka-antenni

Lanka-antennia käytetään kiinteässä asemakäytössä ja liikuteltavassa versiossa silloin, kun ei ole käytännöllistä käyttää dipoliantennia. Lanka-antennia voidaan käyttää koko taajuusalueella 2 – 12 MHz. Hätätilassa radiolaitteessa voidaan käyttää antennina mitä tahansa maasta eristettyä johdonpätkää. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi maadoituksen on oltava hyvä. Säteilyn maksimi on langan poikittaissuunnassa ja minimi antennin päiden suunnassa. Maadoitus tehdään kytkemällä antennin vastapainoksi johdin radion GROUND-maadoitusliittimeen ja työntämällä langan toiseen päähän kytketty metalllitanko maaperään – tai vaihtoehtoisesti käyttäen maan pinnalle vedettyä johdinta, joka toimii keinotekoisena maatasona.

Muut antennit

HF-liikenteessä voidaan käyttää useita erilaisia antenneja. Joissakin olosuhteissa suunta-antennien tai erikoisten antennisysteemien käyttö voi olla suotavaa. Nykyisia antennityyppejä voidaan usein syöttää tavallisella 50 ohmin koaksiaalikaapelilla, joka liitetään BNC-liittimellä suoraan LV 407:n dipoliantenniliittimeen.

Varusteet

KENTTÄRADIOASEMA, HF \ LV 407 TÄYD.
Radioaseman täydellinen varustus lisälaitteineen:

  • Radiolaite, kannettava, HF \ LV 407 (SC-130D) lähetin-vastaanotin (radio) ilman virtalähdekoteloa, 1 kpl (5820-302-6001)
  • Kotelo, teholähde- \ Teholähdekotelo virtalähdelipasta varten, 1 kpl (5820-302-6002)
  • Virtalähdelipas kaasutiiviitä akkuja ja kuivapareja varten, 2 kpl (6140-300-1010)
  • Akku, NiCD-, kaasutiivis \ Kaasutiivis akku 1.2 V, 10 kpl/lipas (6140-301-0646)
  • Pääkuulopuhelin \ H-189/GR, tangentilla, 1 kpl (5965-300-1009)
  • Mikrofoni, käsi-, tangentilla, 1 kpl (V 101 710 118)
  • Kuulokkeet, 2-osaiset \ H-140 B/U, 600 ohm, 1 kpl (5963-302-6003)
  • Sähkötysavain \ KY-802/URC-87(V), 1 kpl (5820-302-6004)
  • Antenni, piiska- \ SC-130AW sisältäen kokoontaitettavan teräslangan ja putken sekä pidennyskelan, 1 kpl (5985-302-6005)
  • Antenni, dipoli- \ Dipoliantennin pituus säädetään toimintataajuutta vastaavaksi, 1 kpl (5985-422-4960)
  • Antenni, lanka- (tai dipoliantennin haaroista tehdyt säteilijä- ja maalangat), 1 kpl (V 104 200 024)
  • Kantoteline, radiolaitteen, putkirakenteinen, 1 kpl (5820-302-6007)
  • Kantoreppu, radiolaitteen, kankainen, 1 kpl (5820-302-6006)
  • Välikaapeli, akku- \ Kytkentäjohto ulkoisen virtalähteen liittämiseksi, 1 kpl (5995-302-6008)
  • Kampigeneraattori, käsikäyttöinen, 1 kpl (V 101 710 112)
  • Verkkovarauslaite \ Jännitelähde verkkokäyttöä varten 115/230 VAC 50/60 Hz, 1 kpl (V 101 710 111)
  • Teholähde, radion, 1 kpl (6130-302-6076)
  • Paristo, aurinko-, 1 kpl (V 101 710 115)
  • Huolto-ohje, suomenkielinen, 1 kpl (5820-420-0450)
  • Huolto-ohje, englanninkielinen, 1 kpl (5820-422-4615)
  • Käyttöohje, suomenkielinen, 1 kpl (5820-302-6033)
  • Käyttöohje, englanninkielinen, 1 kpl (5820-422-4614)

Lähteet

Puolustusvoimat: Radion LV 407 käyttöohje, NSN 5820-302-6033 (V 101 710 150, 1980.

Southcom International Inc.: SC-130D Synthesized Patrolfone H.F. Single Sideband Transceiver – Operating and Installation Manual.

Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus: Viestimies, x. painos, s. 193-194. pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan käsikirja. Mikkeli, Länsi-Savo Oy: Viestiupseeriyhdistys, 1989.