”Tietopaketti tapahtumasta kiinnostuneille ja vinkkejä käytännön toteutukseen”
Teksti: Timo Järvi, OH3LMG
Kuvat: Lylyn Viestivarikon radiokerho, OI3V
Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu (engl. International Lighthouse and Lightship Weekend, lyh. ILLW) on vuosittain elokuun kolmantena täytenä viikonloppuna järjestettävä tapahtuma, jolloin kokoonnutaan majakoille ja majakkalaivoille. Tapahtumaan liittyy radioamatöörien järjestämä aktivointi, jossa radioamatöörit pitävät yhteyksiä majakoille (lighthouse) ja majakkalaivoille (lightship) tilapäisesti perustettuihin radioamatööriasemiin. Suomessa tapahtumaviikonlopun aikana joillain majakoilla järjestetään myös avoimien ovien päiviä. Ennen merenkulkijoita turvaamaan pystytetyt rakennukset ovat nyt suosittuja nähtävyyksiä ja kesäretkien kohteita.
Kuva 1. Maisemien ihailua ja yhteydenpitoa VHF-käsiradiolla Sälgrundin majakan huipulta.
Radioamatöörien oheistapahtuma ei ole kilpailu, vaan merimajakoiden ja majakkalaivojen aktivointitapahtuma. Tapahtuma sai alkunsa vuonna 1993 pohjoisten majakoiden aktivointitapahtumasta, johon osallistui kymmenen radioamatöörikerhoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nykyisin tapahtumaan osallistuu vuosittain satoja radioamatöörien majakka-asemia eri puolella maailmaa. Tapahtuma soveltuu kerhon puitteissa tai kaveriporukalla tehtäväksi retkeksi, jolloin usein tarjoituu mahdollisuus radioamatööritoiminnan esittelyyn majakalla viikonlopun aikana.
Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, mutta se on suositeltavaa. Näin muutkin saavat tietää, mitkä majakat ovat tulossa viikonlopun aikana ääneen ja mitkä kohteet ovat vielä miehittämättä. Ilmoittautumisen yhteydessä voi ilmoittaa omaa aktivointia ja QSL-yhteyskorttien välitystä koskevat tiedot. Tieto tapahtumaan osallistumisesta kannattaa ilmoittaa Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) viikoittain lähettämään radiotiedotteeseen eli bulletiiniin, joka lähetetään myös sähköisessä muodossa. Varsinainen ilmoittautuminen tehdään sähköisesti ILLW-tapahtuman kansainvälisillä kotisivuilta osoitteessa https://illw.net.
Majakoiden tietoja ylläpitää Amatööriradiomajakkaseura (engl. Amateur Radio Lighthouse Society, lyh. ARLHS), joka on meriradioyhteyksiin sekä radioamatöörien työskentelyyn majakoilla, loistoilla ja tunnusmajakoilla omistautunut yhdistys. ARLHS ylläpitää tietoja eri maiden majakoita, loistoista ja tunnusmajakoista, joilta on pidetty radioamatööriyhteyksiä. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi majakka- ja majakkalaiva-asemien lähettämien QSL-teemayhteyskorttien keräilyssä, joka on myös suosittu keräilyharrastuksen muoto.
ARLHS ylläpitää The World List of Lights (WLOL) -nimistä luetteloa maailman majakoista. Luettelosta voi hakea lyhyen ja helposti radioamatööriyhteydessä välitettävän tunnistenumeron jokaiselle majakalle. WLOL-luettelo sisältää kaikki sellaiset majakat, joita on voitu tai voidaan käyttää navigoinnin apuvälineinä, ja jotka soveltuvat kohtuudella radioamatööriasemien työskentelyyn. Vanhat navigoinnin apuvälineinä toimineet ja käytöstä poistetut majakat, loistot tai tunnusmajakat näkyvät myös historiallisiksi osoitetussa luettelossa. ARLHS:n ylläpitämä luettelo on varsin kattava ja sisältää yli 15 000 kohdetta. Majakoiden tietoja voi tarkastella ARLHS:n majakkalistasta osoitteessa http://wlol.arlhs.com.
Majakoilla ja majakkasaarilla liikkumiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä rakennukset ovat usein vanhoja ja siitä johtuen työskentely tapahtuu omalla vastuulla. Majakan ulkopuolelle – erityisesti huipulla sijaitsevan valo- ja linssilaitteiston ulkotasanteelle meneminen on kiellettyä, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Majakan ulkorakenteiden kunnosta ei ole mitään takuuta, ja siksi kannattaa pysytellä majakan rakenteiden sisäpuolella. Onnistuneen kuvan itsestä tai kaverista saa otettua turvallisemmin majakan sisäpuolella.
Työskentely voi tapahtua majakan sisältä, edustalta tai vieressä sijaitsevasta rakennuksesta, kunhan siihen on saatu lupa. Majakka-aseman tulee sijaita majakan läheisyydessä paikassa, joka myös mahdollistaa majakalla vierailevien tutustumisen aseman työskentelyyn. Paikan valinnassa tulee huomioida, ettei työskentelystä saa aiheutua haittaa tai vaaraa itselle tai ulkopuolisille. Olosuhteet majakoilla vaihtelevat tapauskohtaisesti, joten vaikeammin tavoitettaville majakoille suuntautuvan retken suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa.
Majakoilla liikuttaessa suositellaan noudatettavaksi seuraavia yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta parantavia sääntöjä:
Jokainen osallistuja voi itse päättää aktivoinnin keston ja sen, millä radioamatööritaajuuksilla ja lähetelajeilla liikennöinti tapahtuu. Aktivointiin riittää yhteyksien pitäminen puheella ja/tai sähkötyksellä. Digitaalisten lähetteiden käyttö on mahdollista oman kiinnostuksen, taitojen ja resurssien puitteissa. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa osallistujia pitämään radioamatööriyhteyksiä myös muihin majakka-asemiin. Lisäksi tavoitteena on huomioida myös aloittelevat harrastajat ja pienillä QRP-tehoilla työskentelevät radioamatööriasemat. Pääasia on, että työskentely on hauskaa usein normaalista poikkeavissa, eksoottisissa ja joskus jopa haastavissa olosuhteissa.
Tapahtuman järjestäjät pyytävät, että majakoilla työskentelevät radioamatööriasemat lisäisivät kutsunsa perään majakkaa kuvaavan tunnuksen. Sähkötyksellä (CW) työskentelevät asemat voivat lisätä kutsunsa perään lyhenteen /LT (majakka) tai /LS (majakkalaiva). Muilla lähetelajeilla työskennellessä lyhenne voi olla ”LIGHT”, ”LGT”, ”LIGHTHOUSE” tai ”LIGHTSHIP”. Lisämerkin avulla voidaan kertoa vasta-asemille, että kyseessä on majakka- tai majakkalaiva-asema.
ILLW-tapahtumaan osallistuvan aloittelijan ja ensikertalaisen kannattaa valita ensimmäiseksi majakaksi helposti saavutettavissa oleva ja helppokulkuinen kohde. Sellainen on esimerkiksi Porin Mäntyluodon edustalla Kallon saarella sijaitseva Kallon majakka (FI0007/FIN015), joka on osa Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristön kokonaisuutta. Kohteeseen pääsee autolla suoraan perille asti, joten se soveltuu hyvin päiväkäyntiin. Majakan edessä olevat silokalliot sopivat vaikka evästelyyn. Alueella liikkuu myös yleisöä ja ohikulkijoita, jolle omaa toimintaa voi ja kannattaa esitellä.
Kuva 2. Kallon majakka sopii hyvin ensimmäisen retken kohteeksi, sillä autolla pääsee perille asti.
Kokemusten karttuessa voidaan lähteä jo merta edemmäs kalaan. Seuraava retki voi ulottua lyhyen merimatkan päässä olevalle majakkasaarelle. Sopiva kohde on esimerkiksi Sälgrundin majakka (FI0006/FIN051) ja vanha luotsiasema, joka sijaitsee saaressa alle kilometrin merimatkan päässä Kaskisten vanhasta kalasatamasta (Laxhamn). Kohde sijaitsee luonnonkauniilla sekä rauhallisella paikalla koskemattoman luonnon ja avomeren äärellä. Luotsiasemalta löytyy varattavissa olevat kokous- ja majoitustilat sekä itse majakkarakennus pihapiirin laidalla. Saarelle on saatavissa venetaksikuljetus, joten omaa venettä ei tarvita. Majakalla on järjestetty aiemmin avoimien ovien päiviä tapahtumaviikonlopun jälkimmäisenä päivänä eli sunnuntaina. Lisätietoja kohteesta löytyy Sälgrundin kotisivuilta osoitteessa https://salgrund.fi.
Kuva 3. Sälgrundin vanha luotsiasema ja majakka sijaitsee saarella lyhyen venematkan päässä.
Haastavimpiin kohteisiin pääsy edellyttää yleensä jo huomattavasti pidempää merikuljetusta, josta osallistujan tulee itse sopia. Vallitsevat sääolosuhteet ja merenkäynti voivat vaikuttaa majakoille siirtymisiin ja turvalliseen työskentelyyn, jolloin ennalta sovittuihin aikatauluihin voi tulla viivytyksiä. Mahdolliset muutokset tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Oma lukunsa ovat kohteet, kuten Pohjanlahdella sijaitseva Helsingin majakka eli Helsingin kasuuni (FIN009), joka keskellä merta olevana pohjamajakkana asettaa jo haasteita radioamatööriaseman käyttöön sekä työskentelyyn majakalla.
Kuva 4. Helsingin kasuuni luo haasteita jo HF-radioaseman sijoitteluun.
Majakkaretken suunnittelu voidaan aloittaa sopivan kohteen valinnalla omien taitojen ja kiinnostusten perusteella. Suunnittelussa voidaan käyttää apuna karttoja ja Internet-lähteitä sekä kysellä vinkkejä kohteessa aiemmin käyneiltä. Kartasta saa hyvän yleiskuvan alueesta ja netistä löytää usein yleistä tietoa kohteesta. Suomessa on lähes viisikymmentä hyvin erilaista majakkaa. Maamme majakoista kymmenkunta sijaitsee saarella, johon matkailija voi jäädä yöksi ihailemaan majakan valon loistetta. Majakoihin voi tutustua Suomen Majakkaseuran kotisivuilla osoitteessa https://www.majakkaseura.fi.
Koko viikonlopun majakkasaarelle, luodolle tai vastaavaan kohteeseen suuntautuvaa retkeä varten tulee varata riittävästi ruokaa ja juomaa. Juomakelpoista vettä on oltava aina saatavilla ja sitä varattava vuodenajasta riippuen 3-5 litraa osallistujaa kohden jokaista kohteessa vietettyä päivää kohden. Nestehukka on otettava tosissaan, koska siitä seuraa suorituskyvyn lasku ja myöhemmin kehon kuivuminen. Vettä on hyvä varata kaiken varalta, vaikka kohteessa sitä olisi saatavilla. Veden juomakelpoisuus tulee varmistaa majakan majoituksesta vastaavalta taholta. Jos on olemassa riski, että paluukuljetus majakalta viivästyy, vettä on varattava myös varapäivien tarpeet huomioiden.
Majakalle on varattava ruokaa, jonka tarve riippuu ihmisen painosta, sukupuolesta ja iästä. Perusmuonaksi kannattaa ottaa helposti ja ilmatiiviisiin pakkauksiin säilöttyä kuivamuonaa ja säilykkeitä, joihin kylmäketjun katkeaminen ei vaikuta. Myös suklaa on hyvä hätävara pahan päivän varalle. Helpommin pilaantuvien elintarvikkeiden osalta kylmäketjun säilyminen tulee varmistaa, jos matka kohteeseen kestää vähänkin pidempään. Retkeä suunniteltaessa on hyvä ennalta varmistaa, onko kohteessa ruuanlaitto- ja keittomahdollisuutta sekä kylmäsäilytystilaa.
Joidenkin majakoiden ja entisten luotsiasemien yhteydessä on mahdollisuus majoittumiseen, ruuanlaittomahdollisuus ja juomavettä. Kohteessa voi olla myös peseytymismahdollisuus saunan muodossa. Varusteisiin kannattaa varata myös myös retkikeitin ja sille polttoainetta, jotta ruuanlaitto onnistuu tarvittaessa kenttäolosuhteissa esimerkiksi sähköjen puuttumisen tai mahdollisten sähkökatkosten aikana. Joissakin kohteissa on myös merkittyjä tulentekopaikkoja.
Muutokset säätilassa ja merenkäynnissä kannattaa ottaa tosissaan jo retkikohdetta valittaessa. Olosuhteet majakoilla saattavat vaihdella nopeastikin hyvin lyhyen ajan sisällä. Tutustu säätietoihin ennakkoon ja varaudu olosuhteiden mukaisesti. Ota mukaan sään mukainen vaatetus ja varustus.
Retkelle kannattaa ottaa mukaan ensiapupakkaus ja säilyttää se aina käden ulottuvilla, esimerkiksi rinkan hatussa tai sivutaskussa. Ensiapupakkaus kannattaa pakata aina samaan paikkaan, jotta se on löydettävissä helpommin pienen tai ison hädän iskiessä ja mahdollistaen ripeän toiminnan. Lisäksi matkalle kannattaa ottaa mukaan myös tarvittavat resepti- ja itsehoitolääkkeet.
Kun kohde on selvillä, laaditaan reitti- ja matkasuunnitelma. Varaa matka-aikaa riittävästi etenkin, jos majakalle pääsyä varten on sovittuna venetaksikuljetukset. Laadi suunnitelma ja aikataulu riittävän väljiksi siten, etteivät pienet muutokset suunnitelmissa aiheuta turhaa kiirettä. Päiväretken suunnittelu on helpoin vaihtoehto. Usean päivän retkeä varten tulee jo huomioida riittävä varusteiden määrä ja toimeen tuleminen majakalla ilman lähellä olevia ja helposti saatavissa olevia palveluita.
Kuljetusten osalta auto on helpoin ja vaivattomin vaihtoehto 2-5 hengen ryhmän siirtymiseen ja varusteiden kuljettamiseen. Auton on hyvä olla riittävän tilava, sillä rinkkojen, radioiden, antennien ja muiden varusteiden kuljettaminen saattaa viedä tilaa.
Kuva 5. Lylyn Viestivarikon radiokerhon retkikunta rantautuneena Sälgrundin saarelle ja valmiina tavaroiden kuljetukseen maitokärryillä vanhalle luotsiasemalle.
HF-radioamatööritaajuuksilla (1.5 – 30 MHz) toimivan aseman antenniksi riittää yksinkertainen monisäikeisestä asennusjohdosta, puhelinkaapelista eli ”killusta” tai PVC-suojatusta ja halkaisijaltaan 1.5 – 2.5 m2 vaijerista valmistettu dipoliantenni, joka kuljetuskuntoon pakattuna vie varusteineen vähän tilaa. Dipoliantennin voi asentaa esimerkiksi 45-asteen kulmaan majakan huipusta majakan juurelle, jos puustoa on käytössä rajoitetusti. Esimerkiksi Sälgrudin majakalta on pidetty monia radioamatööriyhteyksiä 59+ signaaliraportilla Suomeen ja ulkomaille, vaikka käytössä on ollut 4 – 20W tehoinen HF-alueen kenttäradio PRC-2000 ja antennina on ollut vain yhden taajuusalueen dipoliantenni tai erillisen antenninvirityslaitteen kanssa käytetty G5RV-monialueantenni.
Kuva 6. HF-alueen kenttäradio PRC-2000 peltopäivä eli ”field-day” käytössä majakalla.
Majakalle suuntautuvan retken varusteluun kannattaa panostaa, jotta tuleva operaatio saataisiin vietyä läpi onnistuneesti. Hyvällä suunnittelulla voidaan varautua tilapäisiin yllätyksiin paremmin. Jo pienellä porukalla retkelle lähdettäessä, matkaan tulee muutakin varustusta, kuten rinkat, juomavesi ja muonat. Siksi radioamatööriaseman varusteet pitäisi saada kuljetettua mahdollisimman kenttäkelpoisina ja tiiviinä yksikköinä, kuten repuissa tai salkuissa.
Retkelle kannattaa ottaa mukaan luotettavasti toimiva ja ennalta testattu HF/VHF/UHF-radioamatööriasema, joista kustakin on laadittu luettelo kattaen radiokohtaiset varusteet, virtalähteet (akut ja verkkolähteet), antennit ja tarvittavat lisälaitteet. Radiolaitteet on hyvä pakata vedenkestäviin salkkuihin tai muihin laatikoihin, jossa ne säilyisivät ehjänä kuljetuksen ajan. Majakoilla kannattaa varautua työskentelemään ilman valtakunnan sähköverkkoa, jolloin mukaan ei tule otettua ”turhaa ja ylimääräistä”. Radion omalla akulla tai erilaisella vapaa-ajan akulla työskenneltäessä radioamatööriasema voidaan sijoittaa vapaammin, mikä helpottaa toimintaa majakalla tai sen läheisyydessä.
Majakalle mukaan otettavat radioasemakokonaisuudet on hyvä testata ennen retkelle lähtöä. Asemat voidaan pystyttää käyttökuntoon pihamaalle, jolloin huomataan kriittiset puutteet varustuksessa. Majakalta on hankalaa lähteä hakemaan puuttuvia liittimiä tai muita varusteita, kuten vaikka radion puuttuvaa mikrofonia, virtajohtoa tai sopivia antenniliittimiä.
Kuva 7. Kahden radioamatööriaseman HF-antenneja varusteineen salkkuihin pakattuna.
Radioamatööriasemien toiminta ja työskentely kannattaa suunnitella myös pahan päivän varalta. Retkelle kannattaa ottaa mukaan toiminnan kannalta tärkeimmät varalaitteet, joita ilman operointi ei olisi mahdollista. Esimerkiksi vararadio on hyvä olla olemassa, jos pääradio lakkaisi toimimasta. Sama koskee antenneita ja käytettyjä syöttökaapeleita. Ota majakalle mukaan ne työkalut ja varaosat, joiden avulla paikanpäällä voidaan suorittaa toiminnan kannalta tärkeimmät korjaukset kenttäolosuhteissa.
Suomen Majakkaseura — Tietoa Suomen huomattavimmista majakoista
https://www.majakkaseura.fi/majakat
Suomen Radioamatööriliiton ILLW-tiedotteet:
https://www.sral.fi/?s=ILLW