Skip to content

Perinneradiotapahtumien kalustoa

Armeijakuntaradio LV 401 / LV 402 / VREH, ”Bertta” (B -radio)

Valmistaja: Helvar Oy, Suomi
Tyyppimerkintä: VREH     (V: viestiväline – R: radio – E: lähettimen teho yli 5 W – H: Helvar)
Rinnakkaisia malleja: LV 401 – ”BERTTA”, P-12-6, P-12-7, VREHA (täys-dublex -liikenne, erilliset lähettimen ja vastaanottimen antennit), LV 402 – BERTTA, P-12-6A, P-12-6 uusi, VREHB, VREHAXV (rajavartiolaitoksen kideohjattu malli), P-12-6/spez (merivoimien malli)
Kaupallinen tuotenimi: RL 10 (LV 401) ja RL 20 (LV 402)
Valmistusvuosi: ensimmäiset RL 10 -mallit kesällä 1939 ja parannellut RL 20 -mallit syksyyn 1939 mennessä

Mikä on perinneradio?

Käsite perinneradio syntyi 2000-luvun alussa radioamatöörien kiinnostuksesta kunnostaa ja työskennellä toisen maailmansodan aikaisella radiokalustolla. Kaluston rajallisen määrän vuoksi käsite laajennettiin koskemaan yli 40-vuotta vanhoja sotilasradioita. Nykyisin toiminta kattaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tapahtumat, jossa radioamatööriasemat ottavat yhteyksiä toisiinsa sähkötyksellä (CW) tai puheella (AM/SSB). Tietoja menneistä ja tulevista tapahtumista saa perinneradiotapahtuman virallisilta sivuilta, joita ylläpitää Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö. Lisäksi Kangasalan radiokerho, OH3ABN ylläpitämästä perinnepankista voi ladata perinneradioiden huolto- ja käyttöohjeita sekä huoltovarikko palvelee perinneradioiden kunnostajia. Perinneradiotapahtuman lyhyessä esittelyssä kuvataan tapahtuma-ajat ja työskentelyohjeet sekä esitellään Lylyn Viestivarikon radiokerhon tapahtumassa käyttämää jäsenten omaa tai lainaksi saatua radiokalustoa.

Radion esittely

BERTTA (VREH, P-12-6) on kaksikanavainen sähkötys- ja puhekäyttöön tarkoitettu armeijakunnan, divisioonan ja rykmentin kenttäradio (B -radio). Kaksikanavaisuus mahdollistaa lähettimen ja vastaanottimen erilliset säädettävissä olevat taajuusasettelut. Radioaseman varustukseen kuuluvat koneisto- eli radiolaatikko, muuttajakonelaatikko ja kaksi akkulaatikkoa. Kenttäolosuhteissa radioaseman virtalähteenä käytettiin 12 V lyijyakkua tai kuivaparistoa. Verkkovirtalähteinä käytettiin 127 ja 220 VAC jännitteellä toimivia verkkokojeita VSDPB tai VSDPC. Radioaseman antennivarustukseen kuului 10 metrin ja 20 metrin pituiset heittoantennit sekä 3 x 6 metrin pituinen vastapainolanka. Lisäksi osassa radioita voitiin käyttää myös perinteistä dipoli-antennia.

BERTTA on alkuaan Helvarin omatoimisesti kehittämä keskiraskas ja ajoneuvolla kuljetettava B -kenttäradioasema. Puolustusvoimat ja Suojeluskuntain yliesikunta tilasivat radiota ennen ja jälkeen talvisodan syttymisen. Lisäksi Valtionrautateiden henkilöstö tilasi radioita lahjoitettavaksi rautatieliikenteen varmistuspalvelukseen. Suuri osa tehdyistä tilauksista valmistui vasta talvisodan rauhanteon jälkeen, mutta jatkosodan aikana radio oli levinnyt jo kaikkien puolustushaarojen käyttöön. Sotien jälkeen poliisi käytti radioita ainakin 1950 -luvulla ja sotilasläänien sähkötysradioverkoissa radiot olivat käytössä vielä 1970 -luvulla, jolloin ne vuosikymmenen puoliväliin tullessa poistettiin käytöstä. Radioita valmistettiin ainakin 700 kappaletta, joista näihin päiviin asti yksityisten omistuksessa on säilynyt noin nelisenkymmentä kappaletta. Säilyneistä radioista osa on kunnostettuna radioamatöörikäytössä. Lisäksi museoiden kokoelmissa on muutamia kymmeniä radioita.

Taajuusvakavuutensa ja vastaanottimen ansiosta radiota pidettiin varsin kenttäkelpoisena ja sitä voitiin käyttää myös pelkkänä vastaanottimena suuremman lähettimen rinnalla. Maavoimien lisäksi BERTTA -radioita oli käytössä myös merivoimissa emälaivojen sekä vuodesta 1943 alkaen myös moottoritorpedoveneiden kalustona radion tärinää kestävän rakenteen ja yleisen luotettavuuden vuoksi. Mallina BERTTA oli kuitenkin väliinputoaja, sillä se oli turhan kookas ja tehokas lähiradioksi, mutta heikkotehoinen varsinaiseksi pääradioksi. Radiota kutsuttiin jo jatkosodan aikana ”Bertaksi” käyttäjäportaan aakkosnimen mukaan. 1960 -luvun alussa radion nimi virallistettiin, kun otettiin käyttöön kenttäradioiden peitenimet ja sota-aikaiset radio saivat naisten nimet.

Kenttäradio ”BERTTA” ja sen tärkeimmät teknilliset ominaisuudet ovat:

  • Vastaanottimen taajuusalue 150 – 435 ja 485 – 6000 kHz sekä lähetin 1500 – 6000 kHz, viritysasteikon jako- ja kanavaväli on 10 kHz
  • Lähetin ja vastaanotin voivat toimia erillisinä ja säädettävissä eri taajuuksilla
  • Lähettimen taajuusasettelun alueet ovat 1500 – 3000 kHz (I alue) ja 3000 – 6000 kHz (II alue)
  • Vastaanottimen taajuusasettelun alueet ovat 150 – 435 kHz (I alue), 485 – 1415 kHz (II alue), 1300 – 3600 kHz (III alue) ja 3000 – 6000 kHz (IV alue)
  • Käyttötavat ovat puhe (A3) ja sähkötys (A1)
  • Eri aikoina valmistettujen VREH -radioiden kytkentäkaavioissa ja toteutuksessa on eroavaisuuksia lähettimen, vastaanottimen ja käytettyjen virtamuuttajakoneiden ominaisuuksissa ja toiminnassa
  • Lähetysteho puheella 6 W (VREHB 20 W) ja sähkötyksellä 20 W (VREHB 40 W)
  • Antennivarustukseen sisältyi 10 metrinen heittoantenni 3 – 6 MHz alueelle, 20 metrinen heittoantenni 1.5 – 3 MHz alueelle sekä 3×8 metrin mittaiset vastapainolangat, osassa radioita myös dipoli-antenni
  • Radion päävirtalähteen muodostaa 12 V 120 Ah lyijyakku (kesto 20 – 30 h), josta putkien hehkuvirran ja anodijännitemuuttajaa käyttävän tehon lisäksi saadaan tarvittavat rele- ja mikrofonivirrat, vastaanottimen virtalähteenä on 120 V anodiparisto
  • Verkkovirtalähteinä voidaan käyttää 127 VAC ja 220 VAC jännitteellä toimivia verkkokojeita (VSDPB ja VSDPC)
  • Akkujen latausta varten radioon kuului polttomoottorilatauslaite (”KL-32”, P-12-91), joka kehitti ladattaessa ainakin 15 A latausvirran
  • Lähettimen virrankulutus: hehkuvirta sähkötyksellä ja puheella 2 A, katodivirta sähkötyksellä 140 mA ja puheella 100 mA, akkuvirta sähkötyksellä 13 A ja puheella 12 A sekä mikrofonivirta 20 mA
  • Vastaanottimen virrankulutus: hehkuvirta sähkötyksellä ja puheella 0.6 A, anodi- ja suojahilavirta sähkötyksellä 10 – 15 mA sekä anodi- ja suojahilavirta puheella 7 – 13 mA
  • Kantama sähkötyksellä 200 – 300 km, puheella 60 – 100 km ja Hell (Hellschreiber) -kenttäkaukokirjoitinta käytettäessä 70 km
  • Radioamatöörikäytössä kantama hyvällä antennilla ja hyvissä radiokeleissä ”rajaton”
  • Radioaseman koneistolaatikko kehikoineen 35 kg, muuttajakonelaatikko 50 kg sekä akkulaatikot (2 kpl) 100 kg, yhteensä 185 kg

Radioaseman kalusto

BERTTA -radioaseman erikseen viritettävät lähetin ja vastaanotin on sijoitettu kuvan 2 mukaisesti yhteiseen vaneriseen laatikkoon, joka on kiinnitettynä joustavilla kumiköysillä ripustettuna teräsputkikehikkoon kuljetuksen ja käytön aikaisen tärinän vaimentamiseksi. Lähetin on sijoitettuna laatikon ylä- ja vastaanotin alaosassa. Alimpana laatikossa on tarvikekotelo sähkötysavaimen (VRY62C), kangaspussissa säilytettävän kuulopuhelimen (VPCKAB), kangaspussissa säilytettävien kuulokkeiden (VDP4R), linjanliitäntälaitteen (VREH/8), 12 V käsilampun ja radioaseman varaputkien säilytystä varten.

Kuva 2. BERTTA -radioaseman koneistolaatikkoon asennettu lähetin ja vastaanotin sekä säilytystila aseman tarvikkeille.

 Muuttajakonelaatikkoon on asennettu radion muuttajakone suotimineen, sulakkeineen ja käynnistysreleineen. Lisäksi laatikossa ovat vastaanottimen anodiparisto ja tarvikkeet, kuten tarvittavat 2- ja 5- napaiset yhdistysjohdot, puulevyille kiristyshihnoilla sidotut antennit ja vastapaino, heittonarut keloineen ja heittopainoineen sekä työkalupussi tarvittavine työkaluineen. Akkulaatikoissa kummassakin on 12 V 120 Ah lyijyakku ja happomittari. Lisäksi varustukseen sisältyi kuvassa 3 nähtävä polttomoottorilatauslaite ja verkkokojeet (2) akkujen latausta ja radion virransyöttöä varten.

Kuva 3. BERTTA -radioaseman DKW -polttomoottorilatauslaite (KL-32, P-12-91).

Radioaseman esivalmistelut ja sijoittelu

BERTTA (VREH) -radioaseman esivalmistelut, sijoittelu ja toiminnalliset osat on esitetty kuvassa 4 ja esivalmisteluissa hakasulkeissa viitatut kohdat koneistolaatikon rakennetta esittävässä kuvassa 5. Radioaseman rakentaminen aloitetaan asettamalla koneistolaatikko (1) sopivalle alustalle siten, että sen käsittely voi tapahtua helposti ja nopeasti. Laatikon kansi irrotetaan. Muuntajakonelaatikko (2) ja toinen akkulaatikoista (3) asetetaan lattialle tai sopivalle alustalle siten, että laatikot voidaan yhdistää toisiinsa yhdysjohdolla (4). Sähkötysavain (6) ja kuulopuhelin (7) liitetään lähettimen vastaavalla merkinnöillä varustettuihin reikäkoskettimiin [5 ja 6] ja kuulokkeet (8) vastaanottimen reikäkoskettimiin [7]. Radioaseman poiskytkentä varmistetaan tarkistamalla, että käyttökytkin [8] on asennossa ”0”. Koneistolaatikko (1) liitetään muuttajakonelaatikkoon (2) 5-napaisella yhdysjohdolla (5), jonka toinen pää painetaan pistokoskettimeen [9] ja toinen pää muuttajakonelaatikon reikäkoskettimeen. Muuttajakone (2) ja akku (3) yhdistetään toisiinsa 2-napaisella yhdysjohdolla (4).

Heittoantennia (9) käytettäessä antenni liitetään antennikoskettimeen [1] ja maan pinnasta noin 0.5 metrin korkeudelle asennettu vastapaino (10) liitetään vastapainokoskettimeen [3] sekä lähettimen runkoon maadoituslinkulla [4]. Lisäksi vastapaino kiinnitetään siinä olevalla kiinnikehaalla laatikon kannen salpaan. Puiden tai muiden sopivien kohteiden väliin asennettua dipoliantennia (11) käytettäessä syöttöjohto tuodaan lähettimelle suorinta reittiä pitkin ja liittäen se dipolikoskettimiin [1 ja 2]. Syöttöjohdon mahdollinen ylijäämä voidaan kiertää vyyhdeksi. Dipoliantennia (11) käytettäessä vastapainoa (10) ei käytetä, jolloin vastapainon maadoituslinkku [4] on irrotettava lähettimen rungosta.

Kuva 4. BERTTA -radioaseman sijoittelu ja toiminnalliset osat.

Radioaseman koneistolaatikon osat ja käyttökuntoon laitto

BERTTA -radioaseman koneistolaatikon osat on esitetty kuvassa 5. Aikaisempaa valmistetta olevat radiot, joiden numerot ovat 1 – 287, eroavat esitetystä kuvasta.

 

Kuva 5. BERTTA -radioaseman koneistolaatikon osat.

Radioaseman käyttöönotto

Radioaseman käyttöönotto aloitetaan jännitteiden tarkistamisella, joka suoritetaan kuvaan 5 viitaten seuraavasti:

  • AKKUJÄNNITE: Akkujännitteen mittaus suoritetaan asettamalla käyttökytkin [8] asentoon ”Sähköt.” ja lukemalla jännitemittarin [10] näyttämä ylemmältä asteikolta. Akun jännite mitataan täysin kuormitettuna. Näyttämä luetaan sähkötysavainta painettaessa, jolloin mittarin osoittimen tulee asettua sinisen viivan kohdalle. Osoittimen jäädessä tämän viivan alapuolelle on akku on ladattava.
  • ANODIPARISTO: Anodipariston jännitteen mittaus suoritetaan samalla jännitemittarilla [10] painamalla sen alapuolella olevaa anodijännitteen mittauspainonappia [11] ja lukemalla näyttämä mittarin alemmalta asteikolta. Osoittimen jäädessä asteikossa olevan punaisen viivan alapuolelle on anodiparisto uusittava.

Radioaseman käynnistäminen ja lähettimen viritys sähkötykselle heittoantennia käytettäessä

Radioaseman lähettimen käynnistäminen ja virittäminen heittoantennia ja vastapainoa eli tavallisia antennilaitteita käytettäessä suoritetaan kuvaan 4 viitaten seuraavasti:

  • Käyttökytkin [8] käännetään asentoon ”Sähköt.”, jolloin lähettimen ja vastaanottimen putkien hehkut saavat virtansa ja muuttajakonelaatikossa oleva muuttaja käynnistyy.
  • Putkien lämpenemistä odotetaan noin puoli minuuttia, jonka jälkeen lähetin on toimintavalmis.
  • Lähettimen jaksolukualuekytkin [12] käännetään käytettävän taajuuskaistan kohdalle, jonka osoittaa aluekytkimen värilaatan väri.
  • Lähettimen viritysnuppia [13] kiertämällä asetetaan haluttu taajuus lähettimen viritysasteikossa [14] olevan lukemaviivan kohdalle.
  • Antennikytkennän säätönupin [15] osoitin asetetaan asteikon puoliväliin.
  • Kun radioaseman putket ovat lämmenneet, painetaan sähkötysavainta ja antenni viritetään kiertämällä ulompi antenninviritysnuppi [16] sellaiseen asentoon, jossa antennivirtamittari [17] näyttää suurinta arvoa.
  • Kiertämällä sisempää antenninviritysnuppia [16] saadaan antennivirta mahdollisesti vielä hieman nousemaan.
  • Antennikytkentää tiukennetaan kääntämällä antennikytkennän säätönuppia [15] oikealle ja samanaikaisesti seurataan lähettimen päätevahvistusputkien yhteisen katodiviran osoittavaa pääteasteen katodivirtamittarin [18] näyttämää, joka ei saa nousta yli S -kirjaimella merkityn punaisen viivan eli 140 mA, jolloin antenni on oikein viritetty. Avaimen ollessa yläasennossa jää mittariin noin 50 mA suuruinen pohjanäyttämä.

Radioaseman käynnistäminen ja lähettimen viritys puheelle heittoantennia käytettäessä

Radioaseman lähettimen käynnistäminen ja virittäminen heittoantennia ja vastapainoa eli tavallisia antennilaitteita käytettäessä suoritetaan kuvaan 4 viitaten seuraavasti:

  • Lähetin viritetään ensin sähkötykselle edellä selostetulla tavalla, jonka jälkeen käyttökytkin [8] käännetään asentoon ”Puhe”.
  • Kuulopuhelimen kosketinta painetaan, jolloin muuttaja käynnistyy. Pääteasteen katodivirtamittarin [18] osoittimen on tällöin noustava P -kirjaimella merkityn vihreän viivan kohdalle eli näytettävä 100 mA.
  • Mikrofoniin puhutaan, jolloin antennivirran- ja katodivirtamittarien [17, 18] osoittimet hiukan heilahtelevat. Puheasennossa on antennivirta likimain puolet sähkötysasennon antennivirrasta.
  • Lähettimen virittämistä varten ei antennivirtamittarin [17] näyttämän suuruutta voida ennakolta tarkalleen määrätä, koska se on riippuvainen jaksoluvusta sekä antennin ja vastapainon keskinäisestä sijoituksesta. Jos antenni ja vastapaino on sijoitettu oikein, on mittarin näyttämä sähkötyksellä keskimäärin noin 0.7 A ja puheella noin 0.4 A.
  • Jos antenni ja vastapaino olosuhteiden pakosta ovat lähellä toisiaan, saattaa antennivirtamittarin [17] näyttämä antennin ollessa vireessä ylittää mitta-alueen. Tällöin on antennikytkentää löyhennettävä mittarin vioittumisen estämiseksi, vaikkakin lähettimen antenniin antama teho hieman laskee.

Radioaseman käynnistäminen ja lähettimen viritys dipoliantennia käytettäessä

Dipoliantennia käytettäessä lähettimen virittäminen suoritetaan muuten samalla tavalla kuin tavallisella antennillakin, paitsi että antenninviritysnuppeja [16] ei säädetä. Antennikytkintä säädetään sellaiseksi, että pääteasteen katodivirtamittarin [18] näyttämä on sähkötyksellä ja puheella likimain sama kuin tavallisella antennilla. Antennivirranmittarin [17] näyttämä on hieman pienempi eli sähkötyksellä keskimäärin noin 0.5 A ja puheella noin 0.53 A.

Radioaseman vastaanottimen käynnistäminen ja virittäminen

Radioaseman vastaanottimen käynnistäminen ja virittäminen suoritetaan kuvaan 4 viitaten seuraavasti:

  • Yksinomaan kuuntelua varten vastaanotin käynnistetään siten, että käyttökytkin [8] käännetään asentoon ”Vast.ot.”, jolloin vastaanotin on toimintavalmis noin puolen minuutin kuluttua.
  • Puhetta otettaessa vastaanottimen puhe- ja sähkötysvaihtokytkin [19] käännetään asentoon ”Puhe” ja sähkötystä otettaessa asentoon ”Sähköt.”.
  • Vastaanottimen jaksolukualuekytkin [20] käännetään käytettävälle jaksolukualueelle, joka on merkitty kj/s -numeroilla aluekytkimen asteikkoon. Värit osoittavat vastaavan viritysasteikon.
  • Vastaanotettava jaksoluku asetetaan vastaanottimen viritysnuppia [21] kiertämällä ja vastaanottimen viritysasteikossa [22] olevan lukemaviivan kohdalle.
  • Vastaanotettava asema löydetään kiertämällä vastaanottimen viritysnuppia [21] edestakaisin asteikkoon merkityn jaksoluvun molemmin puolin. Jaksolukualueilla I ja II (mustat) haluttua jaksolukua vastaava viritysasteikon lukema on etsittävä kuvien 6 ja 7 jaksolukukäyristä.
  • Vastaanottimen voimakkuussäätönuppia [23] kiertämällä säädetään äänenvoimakkuus sopivaksi. Jos antoasema on voimakas, ei voimakkuussäätönuppia saa kiertää liiaksi oikealle, koska ilmaisinputki voi tukkeutua, jolloin sähkötysmerkkien ottaminen on mahdotonta.
  • Vuorottaisessa liikenteessä vastaanotin käynnistetään yhdessä lähettimen kanssa siten, että käyttökytkin [8] käännetään joko puhe- tai sähkötysasentoon, jolloin vastaanotin on liikennöitäessä ottovalmis noin sekunnin kuluttua siitä, kun sähkötysavain tai kuulopuhelimen puhekosketin on jätetty lepoasentoon.
  • Vuorottaisessa sähkötystyöskentelyssä käyttökytkin [8] on käännettävä oton ajaksi puheasentoon, jolloin muuttajakone pysähtyy, mutta lähetin ja vastaanotin pysyvät kuitenkin toimintavalmiina, koska niiden putkien hehkuvirta on koko ajan kytkettynä.

Kuva 6: BERTTA -radioaseman vastaanottimen jaksolukukäyrä taajuusalueelle 150 – 435 kHz.

Kuva 7: BERTTA -radioaseman vastaanottimen jaksolukukäyrä taajuusalueelle 485 – 1415 kHz.

Radioaseman jaksoluvun tarkistaminen

Radion lähetin voidaan helposti virittää saman radion vastaanottimella etsitylle jaksoluvulle. Tämä tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun lähetin halutaan virittää häiriöttömälle jaksoluvulle. Radioaseman jaksoluvun tarkistaminen voidaan suorittaa kuvaan 4 viitaten seuraavasti:

  • Lähetin ja vastaanotin käynnistetään yhdessä kääntämällä käyttökytkin [8] joko puhe- tai sähkötysasentoon.
  • Vastaanottimen puhe- ja sähkötysvaihtokytkin [19] käännetään sähkötysasentoon.
  • Vastaanottimen viritysnuppia [21] kiertämällä etsitään se häiriötön jaksoluku, jolle lähetin halutaan virittää.
  • Vastaanottimen voimakkuussäätönuppi [23] kierretään lähelle 0 -asentoa.
  • Lähetin viritetään vastaanottimen jaksoluvulle siten, että vastaanottimen viritysnuppia [21] kierretään varovasti, kunnes kuulokkeissa kuuluva interferenssiääni saavuttaa nollakohdan eli sen kohdan, jossa ääntä ei kuulu, mutta josta kumpaankin suuntaan siirryttäessä äänen korkeus kasvaa. Jos viritysasteikot pitävät paikkaansa, niin sekä lähettimen että vastaanottimen viritysasteikkojen näyttämät ovat samat.

Puhelimen käyttö radion yhteydessä

BERTTA -radion välityksellä puhelinverkko voidaan liittää radioverkkoon eli puhelinyhteyttä voidaan jatkaa radioyhteydelle siten, että puhelinjohtoa myöten radioasemalle tuleva puhelu viestitetään edelleen radiolla ja päinvastoin radioteitse tuleva puhelu viestitetään edelleen puhelinjohtoa pitkin. Tätä varten radiossa on irrallinen linjan- eli puhelimenliitäntälaite (kuva 6), jota kaluston ollessa koottuna säilytetään koneistolaatikon tarvikekotelossa.

Kuva 8. BERTTA -radioaseman linjanliitäntälaite (VREH/8) ja sen etulevy.

Puhelinjohdon yhdistäminen radioon tapahtuu seuraavasti:

  • Linjanliitäntälaite asetetaan sopivalle alustalle ja sellaiselle etäisyydelle radiosta, että laitteen yhdysjohto ulottuu hyvin radioon.
  • Linjanliitäntälaitteen yhdysjohto yhdistetään kuulopuhelimen reikäkoskettimeen [6].
  • Radion kuulopuhelin yhdistetään linjanliitäntälaitteen koskettimeen ”Puhelin”.
  • Puhelinjohto yhdistetään linjanliitäntälaitteen takaseinässä oleviin ja merkinnällä ”Linja” varustettuihin kytkinruuveihin.
  • Kenttäpuhelin yhdistetään linjanliitäntälaitteen takaseinässä oleviin ja merkinnällä ”Kenttäpuhelin” varustettuihin kytkinruuveihin. Kenttäpuhelin tarvitaan hälytyksen ottoa ja antoa varten sekä voidaan tietysti myös puhua linjalle ja radioon.

Puhelimitse tulevan puhelun viestittäminen edelleen radioteitse tapahtuu seuraavasti:

  • Radion lähetin ja vastaanotin käynnistetään puheelle kääntämällä vaihtokytkin puheasentoon.
  • Lähetin ja vastaanotoin viritetään käytettäville jaksoluvuille.
  • Kun puhelimitse tuleva puhelu välitetään edelleen radiolla, käännetään linjanliitäntälaitteen vaihtokytkin välitysasentoon ”Anto”.
  • Kun radioteitse tuleva puhe siirretään puhelinjohdolle, käännetään vaihtokytkin välitysasentoon ”Otto”.
  • Liikennettä seurataan kuulopuhelimella, jolla kuullaan molempiin suuntiin kulkeva puhe sekä käännetään puhelun mukaan vaihtokytkin ”Anto” ja ”Otto”.
  • Ennen puhelun välitystä on tarkistettava, että puhelimitse tulevan äänen teho on riittävä lähettimen moduloimiseen ja samoin, että radioteitse tulevan äänen teho on riittävä puhelinjohdolle siirrettäväksi.

Linjanliitäntälaitteen välityksellä voidaan myös puhua radion kuulopuhelimella puhelinjohtoa myöten puhelinasemalle seuraavasti:

  • Linjanliitäntälaitteen vaihtokytkin käännetään päivystysasentoon ”Linja”.
  • Puhuttaessa painetaan kuulopuhelimen puhekosketinta.
  • Kuunneltaessa ei puhekosketinta paineta.

Linjanliitäntälaitteen välityksellä voidaan myös radion kuulopuhelimella suorittaa tavallinen radioteitse tapahtuva puheliikenne tavalliseen tapaan, kun linjanliitäntälaitteen vaihtokytkin on käännetty päivystysasentoon ”Radio”.

Lähteet

Harola, Jussi: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen Puolustusvoimissa. Koala-kustannus. s. xxx. ISBN: 9789522291462.

Kangasalan radiokerho, OH3ABN: Bertta (VREH) -radion dokumentaatiosivut, https://oh3abn.net/sivut/vreh-eli-bertta.

Kouvolan Sotilasradiomuseo: Suomalaisten sotaradioiden tietokanta, https://putkiradiomuseo.fi/sotaradiot/sotaradiot.htm.

Kouvolan Sotilasradiomuseo: VREH ”Bertta” -kirja, koostanut Kari Syrjänen OH5YW, https://putkiradiomuseo.fi/kirjoja/vreh.pdf.