Skip to content

Perinneradiotapahtumien kalustoa

Komppaniaradio LV 101 / VRKW, ”Kaisa” (”handie-talkie”)

Valmistaja: Useita, kuten Calvin Mf. Corporation ja Electrical Research Laboratories Inc.
Tyyppimerkintä: VRKW     (V: viestiväline – R: radio – K: lyhytaaltopuhelin <30 MHz – W: Yhdysvallat)
Kaupallinen tuotenimi: Koko radiovarustus SCR 536 ja radion tyyppimerkintä BC-611
Valmistusvuosi: Suunniteltu vuonna 1940, sarjavalmistus aloitettu 1941 ja lopetettu 1950 -luvun lopulla

Mikä on perinneradio?

Käsite perinneradio syntyi 2000-luvun alussa radioamatöörien kiinnostuksesta kunnostaa ja työskennellä toisen maailmansodan aikaisella radiokalustolla. Kaluston rajallisen määrän vuoksi käsite laajennettiin koskemaan yli 40-vuotta vanhoja sotilasradioita. Nykyisin toiminta kattaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tapahtumat, jossa radioamatööriasemat ottavat yhteyksiä toisiinsa sähkötyksellä (CW) tai puheella (AM/SSB). Tietoja menneistä ja tulevista tapahtumista saa perinneradiotapahtuman virallisilta sivuilta, joita ylläpitää Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö. Lisäksi Kangasalan radiokerho, OH3ABN ylläpitämästä perinnepankista voi ladata perinneradioiden huolto- ja käyttöohjeita sekä huoltovarikko palvelee perinneradioiden kunnostajia. Perinneradiotapahtuman lyhyessä esittelyssä kuvataan tapahtuma-ajat ja työskentelyohjeet sekä esitellään Lylyn Viestivarikon radiokerhon tapahtumassa käyttämää jäsenten omaa tai lainaksi saatua radiokalustoa.

Radion esittely

LV 101 oli Suomen puolustusvoimissa vuonna 1947 käyttöön otettu ja 1970 -luvulle saakka varastoitu komppaniatason yksikanavainen HF -alueen käsiradiopuhelin (engl. Handie-Talkie, lyh. HT), joka oli tarkoitettu käytettäväksi joukkueissa etenkin ilmatorjunnan tuliasemayhteyksiin ja tykistön tulenjohtueen sisällä. Radiota käyttivät myös Posti- ja lennätinhallitus, Valtionrautatiet ratapihojen järjestelyradioina ja yksityiset yritykset työmaiden johtoradioina. Erittäin pienen lähetystehon ja lyhyen 1 – 3 kilometrin kantaman puolesta LV 101 soveltui puheradiona vain lähiradioksi. Vanhassa nimikkeistössä LV 101 tunnettiin nimellä VRKW ja puhekielessä peitenimellä ”KAISA”.

Kuva 1: Komppaniatason kannettava käsiradio LV 101 / VRKW, ”KAISA” ja sen koneisto avattuna.

Amerikkalaiset suunnittelivat LV 101 radion alun perin maahanlaskujoukoille, mutta niiden käyttö laajeni toisen maailmansodan kestäessä kaikkiin aselajeihin. Radiosta valmistettiin kaikkiaan kuusi eri versiota A – F kosteuden, käytettävyyden ja pakkasenkestävyyden parantamiseksi. Toisen maailmansodan päätyttyä radioita hankittiin Suomeen amerikkalaisjoukkojen ylijäämävarastoista. Radio sisältää lähettimen ja vastaanottimen asennettuna samaan alumiinikoteloon, jonka yhdelle sivulle on kiinnitettynä kuuloke ja mikrofoni. Radion ainoa ulkoinen käyttölaite oli puhepainike eli tangentti (engl. Press-To-Talk, lyh. PTT), joka toimi vastaanottimen ja lähettimen vuoronvaihtokytkimenä. Radion oma kiinteästi asennettu teleskooppiantenni toimi ulos vedettäessä myös OFF/ON -virtakytkimenä. Kantamista varten koteloon oli kiinnitettynä säädettävä kantohihna. Olemukseltaan KAISA -radio muistutti lähinnä kömpelöä lankapuhelimen tai radion kuulopuhelinta.

KAISA -radion kiteiden ja kelojen vaihdon sai suorittaa vain erikoiskoulutuksen saanut henkilöstö radiokorjaamoilla. Radion käyttämä taajuus ilmeni sen alaosassa olevasta muovilevystä. Yhteyden saamiseksi tarvittiin kaksi samalla kanavalla toimivaa radiota, joten kaksi eri kanavalla toimivaa radiota ei voinut liikennöidä keskenään. Lisäksi käsiradioilla voitiin liikennöidä eri tyyppisten samaa lähetelajia käyttäneiden radioiden kanssa, jos ne oli viritetty samalle kanavalle (taajuudelle).

Komppaniaradio ”KAISA” ja sen tärkeimmät teknilliset ominaisuudet ovat:

  • Taajuusalue 3.5 – 6 MHz ja ainoana käyttötapana puhe (A3)
  • Radiossa on vain yksi kidekanava, jolloin lähetin ja vastaanotin toimivat samalla taajuudella
  • Taajuutta muutettaessa koneistoon vaihdettiin lähetys- ja vastaanottokiteet sekä antenni- ja suurtaajuuskelat, jolloin vaihtoehtoisia taajuuksia oli 50 ja osien vahdon jälkeen radion viritys oli tarkistettava mittalaitteella
  • Radiossa on integroituna 100 cm pituinen teleskooppiantenni, mutta ulkoisen antennin liitäntämahdollisuus puuttuu
  • Lähetysteho 0.25 W ja kantama 1 – 3 km
  • Sisäisenä teholähteinä käytettiin 1.5 V hehkuparistoa ja 103.5 V anodiparistoa, joiden kesto 15 – 19 h
  • Ulkoisena teholähteenä, osin alkuperäisten paristojen heikon saatavuuden ja pidemmän toiminta-ajan saamiseksi, käytettiin myös radion ulkopuolelle, kuten leipälaukkuun, asennettuja suomalaisia 1.5 V hehku- (VSBM) ja 120 V anodiparistoja (VSB120B)
  • Paino ilman paristoja 1.65 kg

Radion ennallistamisen haasteet perinneradiokäyttöön

KAISA soveltuu taajuusalueen puolesta radioamatöörien perinneradiokäyttöön puheradiona, mikäli radiossa on valmiiksi asennettuna kiteet ja virityskelat radioamatöörien 3.5 MHz taajuusalueelle. Nämä ovat ainoat radion ennallistamista puoltavat seikat. Jos radiossa ei ole valmiiksi sopivaa kidetaajuutta, koneistoon on ensin vaihdettava radioamatöörialueella toimivat lähetys- ja vastaanottokiteet sekä antenni- ja suurtaajuuskelat. Korvaavia varaosia voi saada maailmalta tai radion purettaviksi päätyneistä yksilöistä. Taajuuden vaihdon yhteydessä metallikotelo vaikuttaa radion viritykseen. Tämän vuoksi radion koneisto tulisi asettaa virityksen ajaksi erityiseen koko radion pituiseen virityskoteloon, jossa on reiät tarvittavien säätöpisteiden kohdalla. Lisäksi viritystoimet tulisi tehdä käyttäen pitkiä työkaluja, jotta ihmiskehon vaikutukset mittauksen tuloksiin voidaan minimoida. Radio vaatii toimiakseen myös ulkoisen hehku- ja anodivirtalähteen.

Edellä mainitut seikat huomioiden, KAISA -radion muuttaminen perinneradiokäyttöön ei ole kannattavaa suuri työmäärä ja lyhyt kantama huomioiden. Ehkä KAISA -radiolle paras paikka on museon tai vastaavan esittelyaineiston näytekappaleena muistuttaen jälkipolvia kuluttaja- ja sotilaskäyttöön kehitettyjen käsiradioiden sekä nykyaikaisten kädessä pidettävien matkaviestimien ja älypuhelimien kehityksen esi-isänä ja suunnan näyttäjänä.

Lähteet

Harola, Jussi: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen Puolustusvoimissa. Koala-kustannus. s. xxx. ISBN: 9789522291462.

Kangasalan radiokerho, OH3ABN: BC-611, ”KAISA” (VRKW) -radion dokumentaatiosivut, https://oh3abn.net/sivut/bc-611-eli-kaisa.

Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus: Viestimies, 4. painos, s. 121-123. pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan käsikirja. Viestiupseeriyhdistys, 1962.