Skip to content

Perinneradiotapahtumien kalustoa

Kaukopartioradio VRHV ”Sever” (”Severi”)

Valmistaja: Kozitskov, Leningrad, Neuvostoliitto
Tyyppimerkintä: VRHV     (V: viestiväline – R: radio – H: pienoisradioasema – V: Neuvostoliitto)
Kaupallinen tuotenimi: Leningrad Kozitsky Works Sever
Valmistusvuosi: Suunnittelu aloitettu 1939 ja valmistettu vuodesta 1941 alkaen

Mikä on perinneradio?

Käsite perinneradio syntyi 2000-luvun alussa radioamatöörien kiinnostuksesta kunnostaa ja työskennellä toisen maailmansodan aikaisella radiokalustolla. Kaluston rajallisen määrän vuoksi käsite laajennettiin koskemaan yli 40-vuotta vanhoja sotilasradioita. Nykyisin toiminta kattaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tapahtumat, jossa radioamatööriasemat ottavat yhteyksiä toisiinsa sähkötyksellä (CW) tai puheella (AM/SSB). Tietoja menneistä ja tulevista tapahtumista saa perinneradiotapahtuman virallisilta sivuilta, joita ylläpitää Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö. Lisäksi Kangasalan radiokerho, OH3ABN ylläpitämästä perinnepankista voi ladata perinneradioiden huolto- ja käyttöohjeita sekä huoltovarikko palvelee perinneradioiden kunnostajia. Perinneradiotapahtuman lyhyessä esittelyssä kuvataan tapahtuma-ajat ja työskentelyohjeet sekä esitellään Lylyn Viestivarikon radiokerhon tapahtumassa käyttämää jäsenten omaa tai lainaksi saatua radiokalustoa.

Radion esittely

”Leningrad Kozitsky Works Sever” eli tuttavallisemmin kaukopartioradio ”Sever” tai ”Severi” (VRKH) on tunnetuimpia toisen maailmansodan aikaisia HF -alueen kaukopartio- ja yhteysradioita. Kuvassa 1 esitetyn Severin käyttäjinä olivat pääasiassa Neuvostoliitossa erilaisia tiedustelu- ja hävitystehtäviä tai poliittista kiihotusta varten koulutetut laskuvarjodesantit. Radion suunnittelu aloitettiin vuonna 1939, jolloin se sai nimekseen OMEGA. Sen suunnittelusta vastasi Moskovan sähköteknillisen viestiliikenneinstituutin opiskelija Boris Mihalin. Jo alkuaan vaatimuksiin kuului radion soveltuvuus myös sotilaskäyttöön.

Kuva 1. Maailman tunnetuin SEVER -kaukopartioradio.

Radio on valmistettu teollisesti Leningradissa Kozitskovin tehtaalla saksalaispiirityksen aikana vuodesta 1941 alkaen, jolloin laitteet saivat nimekseen SEVER eli ”Pohjoinen”. Lisäksi venäläiset käyttivät laitteesta myös nimiä ”Severka ” tai ”Severok”. Severistä on valmistettu useita malleja ja valmistusmäärän ollessa arviolta noin 20 000 kappaletta. Näitä radioita joutui saksalaisten saaliiksi noin 1000 kappaletta. Suomalaiset saivat sotasaaliina noin 60 radiota, jotka kunnostettiin sekä numeroitiin käyttöön Lylyn Viestivarikolla ja saaden tyyppimerkinnän VRHV. Radiosta on olemassa kuvan 2 mukaisesti kaksi sarjaa 1 ja 2, joista sarjan 2 laitteet ovat muuten identtisiä sarjan 1 laitteiden kanssa, mutta sarjan 2 lähetin toimii laajemmalla taajuusalueella. Puolustusvoimien käytöstä SEVER poistettiin 1970 -luvulla.

SEVER (VRKH) kaukopartioradion tärkeimmät teknilliset ominaisuudet ovat:

  • Toteutettu kolmella (3) radioputkella, jotka toimivat vuorotellen lähetin- ja vastaanotinkäytössä
  • Taajuusalue sarjan 1 laitteilla vastaanotolla 3.5 – 6.8 MHz ja 6.5 – 12.0 MHz sekä lähetyksellä 3.4 – 6.25 MHz
  • Taajuusalue sarjan 2 laitteilla vastaanotolla 2.1 – 4.18 MHz ja 3.75 – 7.32 MHz sekä lähetyksellä 2.68 – 4.84 MHz ja 3.41 – 6.24 MHz
  • Taajuuden asetus radion säädettävällä taajuusoskillaattorilla (VFO) tai ulkoisella kiteellä (XTAL)
  • Lähetyslaji sähkötys (CW) ja lähtötehon ollessa noin 1 – 2 W
  • Virtalähteinä hehkuparistot (2 kpl 1.5 V 29 Ah) ja anodiparistot (4 kpl 60 V 0.45 Ah, kuivaparisto)
  • Virrankulutus hehkuvirralla noin 250 mA, josta pääteputken osuus noin 130 mA sekä anodivirta vastaanotossa noin 17 mA ja lähetyksellä 13 mA
  • Kantolaukun materiaalina vihreäksi värjätty palttinakangas, jonka sisäpuoli on kumitettu
  • Paino noin 3 kg

Kuva 2. SEVER -kaukopartioradion eri sarjojen ja erään ennallistetun sekä takaisin mallinnetun yksilön toimintataajuudet.

Radion tekniset ominaisuudet

Severin lähetin-vastaanotin on toteutettu erillisinä samassa kotelossa kuvan 3 mukaisesti. Kaikkien radioiden taajuusalue on yksilöllinen, koska toteutuksessa ei ole käytetty viritystrimmereitä. Radion lähetin ja vastaanotin voidaan virittää eri taajuuksille joko oskillaattorilla (VFO) tai käyttäen kuvassa 4 esitettyä ulkoista kidettä (XTAL). Taajuuden asettelussa käytetään viritystaulukkoa, sillä radion asteikkoa ei ole kalibroitu näyttämään suoraa taajuutta. Radion ainoana lähetelajina on sähkötys ja lähetystehon ollessa noin 1.5 – 2 W.

Kuva 3: SEVER -kaukopartioradio etuosan rakenne.

Radio on toteutettu kolmella radioputkella, jotka toimivat vuorotellen lähetys- ja vastaanottotilassa:

  • P1 – pentodi 2K2M: vastaanottimen RF -vahvistin / lähettimen ohjain
  • P2 – pentodi 2K2M: vastaanottimen takaisinkytketty hilailmaisin
  • P3 – pentodi 2P4M: vastaanottimen päätevahvistin / lähettimen RF- pääteaste

Radion tarvitsema 3 V:n hehkujännite saadaan käyttämällä kahta (2) 1.5 V:n puhelinparia. Laitteen tarvitsema 240 V:n anodijännite, joka vastaa 160 kappaletta 1.5 V:n kennoja, tuottaa radion tarvittavat 120 V, 180 V ja 240 V jännitteet. Radioputkien hehkujännite asetetaan oikeaan arvoon radion etupaneelissa olevalla ”FILAMENT” -säätövastuksella.

Kuva 4: SEVER -kaukopartioradion päädyssä oleva kidekosketin ja ulkoinen kide (XTAL).

Radion entisöinti ja perinnekäyttöä varten laadittavat viritystaulukot

Koska kaikkien Severi -radioiden taajuusalue on yksilöllinen, takaisin käyttöön entisöitävän laitteen taajuuden asettelua varten on ensin laadittava mittaamalla viritystaulukko, sillä radion asteikkoa ei ole kalibroitu näyttämään suoraa taajuutta. Viritystaulukko tulee laatia erikseen lähetykselle ja vastaanotolle, kuten esimerkiksi kuvissa 5 ja 6 esitetyillä tavoilla.

Kuva 5. Mittaamalla SEVER -radioyksilölle laadittu lähetyksen (TX) viritystaulukko.

Kuva 6. Mittaamalla SEVER -radioyksilölle laadittu vastaanoton (RX) viritystaulukko.

Radion entisöinti ja radioyksilöä varten laadittava kytkentäkaavio

Suomessa ja maailmalla jälkipolville säilyneiden Severi -radioiden toteutuksissa on havaittu olevan yksilöllisiä eroja, joten takaisin käyttöön entisöitävän radion toiminta on ensin selvitettävä. Tätä varten jokaisen radioyksilön käytännön toteutus mallinnetaan komponenttitasolla ja piirtäen se takaisin kytkentäkaavion esitysmuotoon. Samassa yhteydessä on suositeltavaa tarkistaa radion alkuperäisten komponenttien kunto etenkin kondensaattorien ja radioputkien osalta. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että Severi -radiossa käytettyjen alkuperäisten radioputkien saatavuus on heikkoa. Todennäköisesti entisöinnissä osa radioputkista joudutaan korvaamaan toisen tyyppisellä ja helpommin saatavissa olevalla mallilla ja käyttäen niin kutsuttua välikanta-asennusta ilman, että radion alkuperäistä toteutusta joudutaan muuttamaan. Erään takaisin mallinnetun radioyksilön takaisin kytkentäkaavion muotoon mallinnettu toteutus on esitetty kuvassa 7.

Kuva 7. Käytännön toteutuksesta takaisin piirikaavion muotoon mallinnettu SEVER -radioyksilö.

Radion entisöinti ja käyttöä varten tehtävä verkkolaite

Takaisin perinnekäyttöön entisöitävää radiota varten on rakennettava 230 VAC verkkovirralla toimiva DC -kone eli virtalähde, joka korvaa käytöstä poistuneet hehku- ja anodiparistot. Eräs vaihtoehto on kuvassa 8 esitetty virtalähde, jolla tuotetaan kaikki radion tarvitsemat käyttöjännitteet. Mikäli radion alkuperäisen P3 (2P4M) -putken (vastaanottimen päätevahvistin / lähettimen RF- pääteaste) tilalla käytetään korvaavaa ja välikantaan asennettua putkea 3A4, välikantaan tulee asentaa putken hehkun etuvastus. Tällöin oheisen esimerkin virtalähdettä käytettäessä 240 V:n liittimestä punainen johto siirretään liittimeen 180 V eli keltaisen lisäksi samaan liittimeen. Käytettäessä putken P3 -osalta välikantaa ja siihen asennettua 3A4 putkea, radion lähtöteho jää hiukan pienemmäksi kuin putkea 2P4M käytettäessä.

Kuva 8. SEVER -radiolle rakennetun nykyaikaisen 230 VAC verkkovirralla toimivan DC -koneen kytkentäkaavio.

Radion käyttökuntoon laitto ja käyttöohje

Kun ennallistettavan SEVER -radion toimintaperiaate on selvitetty ja vanhentuneet komponentit on uusittu, voidaan suoritetaan radion käyttökuntoon laitto vaiheittain ohessa kuvatulla tavalla:

1. Tarkasta, että hehkujännitteen FILAMENT -säätö on ääriasennossa VASEMMALLA.
2. Tarkista, että käyttökytkin RECEIV-TRANSM on keskiasennossa (OFF).
3. Kytke virtajohdon pyöreä moninapainen liitin radioon.
4. Tarkista, että virtalähteen käyttökytkin on kytketty asentoon OFF.
5. Tutustu verkkovirtalähteen käyttöön ennen radion kytkemistä. Kytke radion virtajohto
   teholähteeseen värikoodattujen johtimien mukaisesti. Käytä virtalähdettä varoen, sillä
   ulostulossa on 180 V ja 240 V anodijännitteet (!)
6. Kytke radion kuulokkeet liittimiinsä – huomioi napaisuus (!)
7. Säädä REGEN CONT ääriasentoon vasemmalle.
8. Kytke virtalähteen käyttökytkin ON -asentoon, jolloin kaikki merkkivalot palavat.
9. Käännä radion käyttökytkin RECEIV-TRANSM asentoon RECEIV.
10. Kierrä hehkujännitteen FILAMENT -säätöä oikealle, kunnes volttimittari näyttää tasan 2V (!)
11. Kuuntele kuulokkeilla. Kierrä REGEN CONT -säädintä oikealle, kunnes kuulet pehmeän
    napsahduksen ja kohinan voimistumisen – ilmaisin toimii.
12. Kytke antenni radion oikeassa päädyssä olevaan liittimeensä:
  - A1 – Antennin säteilijä, varsinainen antennilanka eli kuuma karva
  - A2 – Antennin säteilijä, koaksiaalikaapelin kuuma karva
  - A3 – Antennin maa, vastapaino tai koaksiaalikaapelin vaippa
  - Koaksiaalikaapelia käytettäessä 40 .. 80 pF kondensaattori kytketään liittimiin A1 .. A2
13. Valitse haluttu RX -vastaanottoalue kytkimellä RANGE.
14. Valitse haluttu vastaanottotaajuus RECEIV TUNING -säädöllä.
15. Säädä takaisinkytkentää REGEN CONT parhaan kuuluvuuden saavuttamiseksi.
16. Kytke sähkötysavain liittimeen KEY.
17. Valitse haluttu TX -lähetystaajuus TRANSM TUNING -säädöllä.
18. Käännä radion käyttökytkin RECEIV-TRANSM asentoon TRANSM, ja paina avainta.
19. Kierrä ANTEN TUNING -säätöä siten, että virityslamppu palaa HIMMEIMMIN.
  - Antenni voidaan virittää myös ilman avaimen painamista, jolloin painetaan lampun
    alapuolella olevaa viritysnappia ja kiertäen ANTEN TUNING –säätöä siten, että
    lamppu palaa KIRKKAIMMIN. Avainta ei tarvitse painaa, koska virityspainike
    käynnistää lähettimen.
20. Kideohjausta käytettäessä kiinnitä kide (4 mm:n tapit, välikanta) liittimeensä.
    Tässä tapauksessa kide määrää lähetystaajuuden. Antennin viritys tehdään kuten
    edellä.

Lähteet

Antero Tanninen, OH1KW: Sodanaikaisten sotilasradioiden historiaa: Venäläinen desanttiradio SEVER, Kouvolan putkiradiomuseon arkistosivut,  https://putkiradiomuseo.fi/oh1kw/www.oh1kw.fi/index.html.

Harola, Jussi: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen Puolustusvoimissa. Koala-kustannus. s. xxx. ISBN: 9789522291462.

Kangasalan radiokerho, OH3ABN: ”SEVER” (VRHV) -radion dokumentaatiosivut, https://oh3abn.net/sivut/desanttiradio-sever.

Timo Rantasaari: Timon Radiosivut – vanhojen radioiden ja elektroniikkalaitteiden kokoelma: Sever -radion esittelysivu, josta on lainattu myös kuvan 4 lähdeaineisto, https://www.timonradiosivut.fi/Sever.html.