Teksti: Timo Järvi, OH3LMG
Kuvat: Lylyn Viestivarikon radiokerho, OI3V
Lylyn Viestivarikon radiokerhon (OI3V) retkikunta tutustui – Pohjanlahdella Selkämerellä – Sälgrundin saarella Kaskisten edustalla sijaitsevalle Sälgrundin majakalle (FI-0006 / FIN-051) ensimmäisen kerran 18.-19.7.2007. Tämä ja myöhemmin tehdyt retket olivat jatkoa kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun liittyvälle ja vuonna 2006 ensimmäisen kerran Kallon majakalle (FI-0007 / FIN-015) suuntautuneelle retkelle. Kaskisten edustalla vain noin kilometrin merimatkan päässä sijaitsevalla majakkasaarella on mahdollisuus majoittumiseen ja perille pääsemistä helpottaa ennalta sovittavissa oleva venetaksikuljetus.
Vuonna 1875 valmistunut Sälgrundin majakka on Suomen ensimmäinen petrolikäyttöinen majakka, joka maalattiin puna-valkoraitaiseksi ja sen valon kantomatka on 16 meripeninkulmaa. Majakka automatisoitiin vuonna 1966, jolloin se kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon. Majakan ympärillä on pari pientä asuinrakennusta sekä entinen suuri luotsiasema, joka toimii nykyisin kokous- ja majoituskäytössä. Alueen rakennuksia ylläpitää Kaskisten kaupunki. Sälgrundilla on ollut tärkeä merkitys Kaskisten merenkululle. Saaren eteläkärjessä on ollut merimerkki jo ainakin 1700-luvun alusta saakka. Ensimmäinen luotsitupa saaren itärannalle – vanhaan Laxhamniin eli Lohisatamaan rakennettiin 1800-luvun alussa. Saaren Kaskisten puoleisen pään satamalaiturista vanhalle luotsiasemalle ja majakalle on metsäpolkua pitkin matkaa noin 800 metriä.
Kuva 1. Sälgrundin vanhan luotsiaseman ja majakkayhteisön rakennuksia majakasta kuvattuna.
Radiokerhon retkistä Sälgrundin majakalle päätettiin hyvissä ajoin jo viimeistään heti vuoden alussa. Yhteydenotto Kaskisten kaupungin matkailuneuvontaan varmisti sen, että majakalle olisi mahdollisuus päästä koko majakkatapahtuman ajaksi ja käyttöön voitaisiin varata koko viikonlopun ajaksi 4-6 hengen asuinhuoneisto vanhan luotsiaseman päädystä. Viikonlopun aikana luotsiaseman muihin tiloihin ja rakennuksiin voi olla majoittuneena myös muita retkeläisiä ja turisteja.
Kuva 2. Miehistö varusteineen on saatu venetaksin kyytiin ja matka Sälgrundiin Kaskisten kalasatamasta voi alkaa.
Kuva 3. Sälgrundin lohisataman laituri saaren pohjoispäässä Kaskisten kalasataman jäädessä taustalle.
Kuva 4. Varusteiden kuljetus tulosatamasta luotsiasemalle käy helposti maitokärryillä saaren eteläpäähän johtavaa polkua pitkin.
Sälgrundissa liikkuvien vierailijoiden toivotaan kunnioittavan herkkää saaristoluontoa. Alueen tyypillisiin kasveihin ja lintuihin voi tutustua sitä varten rakennetuilta luontopoluilta. Saaren eteläinen niemenkärki on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta, jolla ei saa liikkua touko-heinäkuussa lintujen pesimärauhan säilyttämiseksi. Lisäksi saarella on parikymmentä kesämökkiä, joiden rauhaa tulee kunnioittaa. Vierailijoiden käytössä on nuotiopaikka vanhan luotsiaseman päärakennuksen pihapiirissä ja ulkorakennuksessa sijaitsevat käymälät.
Kuva 5. Rantakallioiden taakse jäävä suojaisa nuotiopaikka majakan ja vanhan luotsiaseman pihapiirissä.
Alueella liikkuminen tapahtuu jokamiehen oikeuksien sallimissa rajoissa. Sallittua on kävellä, hiihtää ja uida luonnossa, liikkua vesillä ja jäällä, levähtää ja leiriytyä tilapäisesti, poimia marjoja ja sieniä, poimia rauhoittamattomia kukkia, onkia ja pilkkiä sekä tehdä avotuli merkitylle nuotiopaikalle varovaisuutta noudattaen. Kielettyä on liikkuminen pihapiireissä tai viljelyksillä, tehdä avotulta ilman lupaa (metsäpalovaaran aikaan ei lainkaan), liikkua maastossa moottoriajoneuvolla, häiritä kotirauhaa tai aiheuttaa haittaa liikkumisella, häiritä lintujen ja muiden eläinten pesintää, vahingoittaa puita tai kerätä niiden oksia, ottaa jäkälää sekä roskata.
Saarella olevat rakennukset ovat myös vanhoja. Siksi majakan ulkopuolelle – erityisesti huipulla sijaitsevan valo- ja linssilaitteiston ulkotasanteelle meneminen on kiellettyä, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Koska ulkorakenteiden kunnosta ei ole mitään takuuta, kannattaa pysytellä turvallisesti rakenteiden sisäpuolella.
Retken pääkohde on itse majakkarakennnus, joka jo sellaisenaan on nähtävyys monelle kuivan maan ja mantereen asukkaalle. Rakennus on sisältä katsoen askeettisen pelkistetty. Majakan huipulle pääsee vain kierreportaita pitkin aina lyhtykoppiin asti – tosin portaikko kapenee koko ajan ylöspäin mentäessä. Varsinaiseen lyhtykoppiin noustaan pienen kulkuaukon läpi eikä kopissa ole juuri ylimääräistä tilaa, sillä sen keskelllä oleva kookas mekanisoitu valolaitteisto vaatii oman tilansa. Majakan huipulta avautuu silmiä hivelevät näkymät, sillä rakennelma ulottuu reilusti puiden latvojen yläpuolelle. Lyhtykopista näkee koko 360-asteen sektorin kauas merelle ja mantereelle.
Kuva 6. Näkymää Sälgrundin majakasta avomerelle.
Sälgrundin automatisoitu, pyörivä ja sähkökäyttöinen majakkalaitteisto on yksinkertainen ja vakuuttava. Laitteistoon kuuluvat metallinen moottorin ja rattaiston avulla pyörivä linssijalus, kaksi hieman erikoisempaa hehkulankapolttimoa sekä hiotuista prismoista koostuva kookas linssistö. Valonlähteitä on kaksi eli laitteisto on kahdennettu. Pääpolttimon vikaantuessa automatiikka vaihtaa lamppujen asentoa ja varapolttimo jatkaa majakan toimintaa huoltomiehen seuraavaan käyntiin asti. Valoisaan aikaan majakan valo on sammuneena, kunnes hämärän tullen valo syttyy automaattisesti.
Kuva 7. Majakan lyhtykojuun asennettu AGA:n valmistama valo- ja linssilaitteisto.
Kuva 8. Majakan linssilaitteiston mekaaninen kääntölaitteisto.
Ensikerralla retken suunnittelu aloitettiin kartta-harjoituksena Internetin avulla ja Kaskisten matkailuneuvonnasta saatujen tietojen perusteella, sillä kerholaisilla ei ollut mitään tietoja koko majakkasaaresta. Kuvien ja karttojen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa retkelle varustetaan kaksi HF-alueen (3.5-30 MHz) työskentelyyn kykenevää radioasemaa – toinen vanhan luotsiasemarakennuksen yhteyteen ja toinen majakalle. Varustukseen lisättiin myös VHF-ajoneuvo ja -käsiradioita, joiden avulla voitiin olla yhteydessä lähialueen muihin majakoihin.
Majoittumiseen käytettävä huoneisto vanhan luotsiasemarakennuksen päädyssä sijaitsee heti piha-alueelle johtavan polun vieressä ja tarjoaa mahdollisuuden esitellä aseman toimintaan sisätiloissa sateen sattuessa. Majakka asema voidaan sijoittaa majakan sisälle tai sen välittömään tuntumaan pihamaalla.
Sälgrundissa varsinainen majakka-asema voidaan sijoittaa sääolosuhteet huomioiden joko majakan sisälle heti ulko-oven tuntumaan tai majakan edessä olevan pihamaan reunaan tilapäisesti pystytettävään laavuun. Majakan sisäänkäynnin yhteydessä on sopivasti pieni syvennys ja vapaa tila, johon aseman voi sijoittaa pois portaikosta ja varsinaiselta kapealta kulkuväylältä. Kumpikin vaihtoehto mahdollistaa majakkaviikonloppuna sunnuntain avoimien ovien päivän yhteydessä radioaseman samanaikaisen käytön ja esittelyn majakalla vieraileville kävijöille.
Kuva 9. Majakan sisäänkäynnin luona ”siivouskomeroon” sijoitettu kannettava HF-asema ja sen majakkaan ripustettu antenni.
Majakan pienitehoisen HF-radioaseman valinnassa kannattaa suosia akkukäyttöisiä vaihtoehtoja, jolloin aseman paikka voidaan valita vapaammin. Ulkokäyttöön soveltuva ratkaisu, kuten PRC 2000 -kenttäradio tai Yaesun FT-817 reppuradio on hyvä vaihtoehto. Majakka-aseman antenniksi sopii parhaiten viritetty yhden taajuusalueen lankadipoli-antenni tai vastaava antennivirittimen vaatima monialueantenni. Majakan ympäristön puuston lisäksi myös majakkaa voidaan käyttää apuna lanka-antennien asennuksessa. Antennin voi asentaa esimerkiksi noin 45-asteen kulmaan majakkaan nähden, jolloin sen toinen pää on ripustettu veronarulla majakan ylätasanteelle ja alapää viistosti maassa olevan puun runkoon tai pensaaseen. Jos liikennöinnin pääpaino on kotimaan yhteyksissä, silloin lanka-antennin ”kuuma karva” eli säteilijä voidaan asentaa antennin alapäähän. Useilla radiokerhon Sälgrundiin tekemillä retkillä voitiin havaita, että kotimaisten asemien työskentely on mahdollista jopa pienillä noin 5 W:n lähetysteholla ja käyttäen edellä mainittua antennin asennusratkaisua.
Retkellä käytetty isotehoisempi HF-radioasema perustettiin vanhan luotsiasemarakennuksen päädyssä sijaitsevan asuinhuoneiston yhteyteen. Aseman sähkönsyöttö tapahtui suoraan valtakunnan verkosta, joten se mahdollisti puhe-, sähkötys- ja digitaaliyhteyksien pitämisen kotimaahan sekä ulkomaille ympäri vuorokauden. Aseman antennina käytettiin monen taajuusalueen G5RV-lankadipolia, jonka automaattinen viritys onnistui Icomin IC-706MK2G radioon liitetyllä ulkoisella antennivirityslaitteella. Asema operoi pääosin 7 ja 14 MHz:n radioamatööritaajuuksia ja keskittyen kansainvälisiin yhteyksiin. Työskentelyä 3.5 MHz:n alueella vuoriteltiin majakka-aseman kanssa, sillä asemien läheisyydestä johtuen kummankin aseman samanaikainen toiminta samalla taajuusalyeella ei ollut mahdollista.
Kuva 10. Tietokoneavusteista työskentelyä majoitustiloihin sijoitetulta HF-radioasemalta.
Sälgrundin saarella on aistittavissa majakkaelämää, joka on siellä alkanut jo vuonna 1875, kun saarelle rakennettu Suomen ensimmäinen petroolikäyttöinen majakka valmistui. Saaren sijaitessa lyhyen merimatkan päästä Kaskisista siitä on tullut suosittu matkailukohde. Koko viikonlopun matkakohteena Sälgrund on ainutkertainen kokemus luonnon rauhasta, merellisistä maisemista ja elokuun pimenevistä illoista nauttivalle matkailijalle.
Kuva 11. Majakkasaaren eteläpään kallioisia rantoja.
Kansainväliset majakka- ja majakkalaivaviikonloput:
https://juupajoen-reservilaiset.reservilaisliitto.fi/2024/02/11/lvrk_radioamatooritoiminta_osa_4_illw_tapahtumat
Suomen Majakkaseura — Sälgrundin majakka:
https://www.majakkaseura.fi/salgrund
Suomen Radioamatööriliiton ILLW-tiedotteet:
https://www.sral.fi/?s=ILLW
Visit Kaskinen — Sälgrundin luotsiasema:
https://visitkaskinen.fi/fi/salgrundin-luotsiasema