Radioamatöörien perinneradiotapahtumat

Osa 3 – Radiohistoriaa ja viestimiesperinteitä vaalivat perinneradiotapahtumat

Mikä on perinneradio?

Käsite perinneradio syntyi 2000-luvun alussa radioamatöörien kiinnostuksesta kunnostaa ja työskennellä toisen maailmansodan aikaisilla radioilla. Kaluston rajallisen määrän vuoksi käsite laajennettiin koskemaan yli 40 vuotta vanhoja sotilasradioita. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005 alkaen ja sen innoittajana on Suomen Radioamatööriliiton (SRAL) jäsenten Suomen Puolustusvoimien käyttöä varten ennen talvisotaa perustama ja ylläpitämä radioverkko.

Kuva 1. Leningrad Kozitsky Works ”Sever” eli tuttavallisemmin Severi (VRHV) oli tunnetuimpia toisen maailmansodan aikaisia kaukopartioradioita.

Nykyisin toiminta kattaa kaksi kertaa vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tapahtumat, joissa radioamatöörit pitävät yhteyksiä toisiinsa sähkötyksellä (CW) tai puheella (AM/SSB). Tietoja tapahtumista saa Kouvolan Putkiradiomuseosäätiön ylläpitämiltä perinneradiotapahtuman virallisilta sivuilta. Lisäksi Kangasalan radiokerho, OH3ABN ylläpitämästä perinnepankista voi ladata radioiden huolto- ja käyttöohjeita sekä huoltovarikko palvelee perinneradioiden kunnostajia. Perinneradiot ovat osa suomalaista sotilasradioamatööri ja -harrastetoiminnan historiaa (SRA/SRH), jolla on takanaan vuosikymmenien perinteet.

Tapahtuman kohderyhmä

Perinneradiotapahtuma ei ole kilpailu, vaan kunnioitus vanhoja yli 40-vuotiaita, veteraaniradioita ja niitä käyttäneitä radioveteraaneja kohtaan. Tapahtumien kohderyhmänä ovat kaikki – etenkin suomalaiset radioamatöörit, joita kiinnostavat vanhat sota-ajan kenttäradiot ja muut sotilasradiot. Kiinnostus on voinut syntyä radioihin liittyvistä tarinoista, oman varusmiesajan kokemuksista ja muistoista tai lyhyt- ja pitkäaaltojen kuuntelusta käyttäen vanhoja putkiajan radioita. Tapahtuma tarjoaa radioamatööreille mahdollisuuden yhteydenpitoon muihin radioamatööriasemiin kunnostetuilla perinneradioilla, motivoi historiallisen radiokaluston kunnostusta ja edistäen sähkötyksen käyttöä radioamatööriliikenteessä. Lisäksi yleisradiolähetysten DX-kaukokuuntelua harrastavat voivat seurata radioliikennettä 160 – 10 metrin (1.8 – 30 MHz) lyhytaalloilla.

Tapahtuma-ajat ja taajuusalueet

Perinneradiotapahtumia järjestetään kaksi (2) kertaa vuodessa. Kesällä ja talvella järjestettävät tapahtumat ovat painotukseltaan hieman erilaiset. Kesällä – Puolustusvoimain lipun juhlapäivänä 4.6. – tai sen läheisyydessä pidetty tapahtuma on vapaamuotoisempi toimintapäivä, joka voi olla perinneradioasemaa operoivan kerhon (tai harrastajan) leiriin tai muuhun kenttäoperointiin liittyvä tapahtuma. Talvella itsenäisyyspäivän 6.12. yhteydessä vietettävä tapahtuma on luonteeltaan korostetun isänmaallishenkinen, sotaveteraanien työtä kunnioittava ja radion merkitystä sodassa esille tuova tilaisuus. Itsenäisyyspäivänä perinneradioasemien toiminta perustuu yksinomaan vanhojen radioiden käyttöön.

Perinneradiotapahtumissa on vakiintunut käyttöön seuraavat taajuudet ja tapahtuma-ajat (Suomen aikaa):

• Taajuusalueet sähkötyksellä 3510 – 3590 kHz ja 7020 – 7040 kHz
• Taajuusalueet puheella 3610 – 3770 kHz ja 7060 – 7080 kHz
• Sähkötysosuus (CW) kello 08.00 – 10.00 ja 12.00 – 14.00
• Puheosuus (AM/SSB) kello 10.00 – 12.00 ja 14.00 – 16.00

Liikennöinti- ja työskentelysuositukset

Suositus on, että alle viiden (5) watin teholla lähettävät perinneradioasemat sijoittuvat käytetyn taajuusalueen alkupäähän ja suurempitehoiset loppupäähän. Perinneradioasema voi käyttää asematunnuksen jäljessä lisäosaa /S. Jos laitetyyppi on ollut palveluskäytössä jo toisen maailmansodan aikana, lisätunnuksena voi olla /SA. Vasta-asemina kaikki radioamatööriasemat, laitekannasta riippumatta, ovat tervetulleita mukaan. Myös OI -kutsulla operoivia kilta-, museo- ja sotilasradioasemia toivotaan mukaan runsaslukuisesti.

Käytetty radiokalusto

Oheisissa linkeissä esitellään sotilasradioharrastetoiminnan historiaa ja tietoja yleisimmistä perinneradiotapahtumissa käytetyistä radiolaitteista. Pääosa on ollut Suomessa Puolustusvoimien aiemmin käyttämää viestimateriaalia, joka on yksityishenkilöiden tai radioamatöörikerhojen toimesta kunnostettu takaisin alkuperäiseen käyttöönsä:

• LV 101 / VRKW, ”KAISA” (”handie-talkie”) – Kannettava komppaniatason HF -alueen käsiradiopuhelin
• LV 401 / LV402 / VREH, ”BERTTA”, ”P-12-6” – Armeijakunnan, divisioonan ja rykmentin HF -alueen keskiraskas radioasema
• LV 407 – Armeijakunnan ja sissitoiminnan HF -alueen kannettava kenttäradio
• LV 447 – Armeijakunnan kiinteästi tai ajoneuvoon asennettava HF -radioasema
• LV 450 (DX) – Armeijakunnan kiinteästi tai ajoneuvoon asennettava HF -radioasema
• LV 661 / VR-17, ”SIPI” – Kannettava HF -alueen sissiradio
• LV 662 / VRHA, ”SIIRI”, ”P-12-24” – Kyynel eli suomalaisten kaukopartiomiesten HF -sähkötyspartioradio
• LV 665 – Kannettava HF -alueen partioradio
• UK/PRC 320 – Britannian armeijan HF -alueen kenttäradio
• UK/PRC 2000 – Britannian armeijan HF -alueen kenttäradio
• V 471 / VRLK, ”VEERA” – HF -alueen liikennevastaanotin
• VRFK, ”RAILI” – Rykmentti- ja pataljoonaportaan HF -alueen kannettava radioasema
• VRHV, ”SEVER” – Tunnetuin toisen maailmansodan aikainen HF -alueen kaukopartioradio
• Sotilasradioamatööri- ja harrastetoiminnan (SRA/SRH) historiaa
• Puolustusvoimien viestikaluston merkintäjärjestelmien historiaa

Suomalaista tiedonanto- ja viestivälineiden historiaa

Tiedonanto- ja viestivälineiden käytöllä Suomen puolustusvoimissa on pitkä historia kattaen koko kirjoin aina vilkusta valopistooliin ja viestikoirasta kyyhkyseen. Tämän kaluston olemassaolo on monesti huomattu vasta sen puuttuessa. Viestivälineiden käytön historiasta on kirjoitettu myös kattava teos – Yhteys! – Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa, jossa kuvataan niitä viestivälineitä, jotka tekevät etulinjasta rintaman ja yhdistävät aselajit armeijaksi. Kirjassa esitellään radiota, puhelimia, puhelinkeskuksia sekä erilaisia käytössä olleita radiolinkki- ja tutkajärjestelmiä koko itsenäisyyden ajalta. Lisäksi kirjassa tutustutaan tärkeimpiin sotien ajan lennättimiin, kaukokirjoittimiin, panssarivaunu- ja lentokoneradioihin sekä merivoimien lähiradioihin.

Kuva 2. Perinneradiokäyttöön kunnostettu sota-ajan Kyynel -kaukopartioradio (VRHAD) mallia M 10 vuodelta 1942.

Aiheesta muualla

Jussi Harola: Yhteys! – Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa, ISBN 978-952-229-146-2:
https://oy.finna.fi/oamk/Record/vaari.1581638?sid=4037330276

Kangasalan radiokerho, OH3ABN: Perinnepankki – tietoja perinneradioista, https://oh3abn.net/sivut/perinnepankki.

Perinneradiotapahtumien viralliset kotisivut:
https://www.putkiradiomuseo.fi/PRT

Suomen Radioamatööriliitto: Nykyistä sotilasradioamatööritoimintaa yli 40 vuotta Suomessa:
https://www.sral.fi/2021/03/04/nykyista-sotilasradioamatooritoimintaa-yli-40-vuotta-suomessa